Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 valmistautuva Oulu kutsui toimittajia tutustumaan etukäteen elämysten pohjoiseen. Vierailun järjesti Oulun kulttuurisäätiö, Oulu Culture Foundation ja sen aikana kävimme Oulussa ja Kajaanissa.
Kun kerrotaan, että Oulu on vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki, moni ajattelee, että kyse on vain Oulun kaupungista. Mutta ei, kulttuuripääkaupunki käsittää laajan alueen. Oulun kumppanina on Euroopan kulttuuripääkaupunkikokonaisuudessa kaikkiaan 39 pohjoisen Suomen kuntaa.
Rauhankone valtaa tiloja Oulun kaupungintalolla
Oulun kaupungintalo toimii kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen kokouspaikkana. Vuosina 2020-24 peruskorjatussa talossa on tiloja myös juhlakäyttöön. Vuonna 2026 Oulun kaupungintalo on myös yksi kulttuuripääkaupunkivuoden näyttämöistä. Sinne tulee esille Ekho Collectiven immersiivinen teos Rauhankone.
Tämä immersiivisyys tulee nykyään vastaan kaikkialla. Ennen puhuttiin yleisön osallistamisesta, mikä tarkoitti vähimmillään yhteistä taputtamista ja enimmillään luoja ties mitä. Immersiivinen esitys tarkoittaa esitystä, jossa yleisö ei vain katso sivusta, vaan pääsee mukaan kokemukseen – ikään kuin astuisi esityksen sisään. Niitä on luvassa myös Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmassa useitakin.
Rauhankone on tekoälyn tutkija Timo Honkelan elämäntyöhön perustuva Oulu2026-kulttuuriohjelman projekti. Kiasma kuratoi tämän mediataidenäyttelyn Oulun kaupungintalon näyttelytiloihin, jossa se on koettavissa tammikuusta 2026 alkaen. Rauhankoneessa pureudutaan uudenlaiseen tapaan ratkaista konflikteja ja edistää vuoropuhelua.
Rauhankone -teos on kolmeosainen. Näyttelypaikat ovat valtuustosalin edessä aulassa, yläkerran valopihalla ja verkkosivustolla.
Valopiha pimennetään ja projektori tuottaa efektejä. Verkkosivuilla on Kertomisen kerros, jossa yleisöltä kerätään rauhaan liittyviä muistoja, ajatuksia ja kokemuksia eri laitteilla. Kielinä suomi, ruotsi, pohjoissaami ja englanti. Kertomisen kerros avataan 5.9. 2025. Muilta osin näyttely on avoinna avajaisista vuoden loppuun.
Rauhankoneen kerroksia kuvaillaan verkkosivuilla näin.
Torikatu 18, Oulu2026-Showroom
Torikadun Showroomissa tapasimme ohjelmajohtaja Samu Forsblomin. Kulttuurikaupunkiprojekti on ollut Samulle kymmenen vuoden työsarka kaikkine hakuprosesseineen ja arviointikäynteineen.
Kulttuuripääkaupunkivuosi on Oulun seudulle tärkeä ponnistus. Se on samalla kaupunkikehityksen projekti, jossa myös lapsilta ja nuorisolta kysytään tulevaisuuden näkymiä.
”On oltava rehellinen myös kaupungin haasteiden kanssa”, Samu toteaa. ”Ja pitää pystyä luomaan linkkejä eurooppalaisiin toimijoihin”.
Oulu2026- ohjelmaan tarvitaan monipuolisia kulttuuritapahtumia, ei ainoastaan Oulun kaupungissa vaan kautta koko 39 mukana olevan kunnan.
Samun puheessa vilahtelevat niin suunnitteilla kuin jo olemassa olevat kulttuuritapahtumat, parkkihallin Underground Clash -teokset ja taidenäyttelyt ja -reitit.
Ajatus tiedotustilaisuudessa lähtee laukkaamaan. Miten onnistuisi vaikkapa kävellen Samin kuvailema taidereitti. Vaeltavaa Mummoa aina kiinnostaa sellainen mahdollisuus. Onko yöpymispaikkoja ja muita palveluita, jos lähtisi vaellusreissulle ympäri maakuntia taide-elämysten perässä.
Oulussa siirtyy helpoiten paikasta toiseen polkupyörällä
Lehdistötiedotteessa kerrotaan: ”Oulu on maailman epävirallinen talvipyöräilyn pääkaupunki, jonka upeat pyöräilybaanat vilisevät pyöräilijöitä ympäri vuoden.”
Pyöräilyyn liittyviä tapahtumia haeskelin kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmasta. Ei näkynyt. Mutta ohjelmahan elää vielä. Elokuun loppuun mennessä pitäisi olla kerättynä ideat. Ohjelmahaku on avoinna 31.8. asti. Ehkä pyöräilyyn liittyviä kulttuurikohteitakin ilmaantuu.
Saamelaisuus näkyy kulttuuripääkaupunkivuotena
Saamelaisuus on kattavasti esillä koko kulttuuripääkaupunkivuoden, mutta 2.2.–8.2.2026 on saamelaiskulttuuriin keskittyvä Dálvemánnu-viikko. Dálvemánnu on pohjoissaamea ja tarkoittaa talvikuukautta.
Aino Valovirta koordinoi Oulu2026-projektin saamelaiskulttuuriohjelmaa.
Kulttuuri-ilmastonmuutos on koko Oulu2026:n slogan, jota kukin sitten omalla kohdallaan tulkitsee.
”Minulle se saamelaiskulttuurin osalta tarkoittaa tavoitetta siitä, että ihmiset tietäisivät enemmän saamelaisuudesta, saamelaiskulttuuria olisi tarjolla niin saamelaisille kuin valtaväestöllekin ja että eri alojen saamelaisten taiteilijoiden työmahdollisuudet alueella lisääntyisivät”, Aino sanoo.
Kenelle saamelaisaiheet kuuluvat, on suuri kysymys. ”Oulun tiimi on ottanut asian vakavasti, sillä Oulu on Suomen suurin saamelaiskylä. Oulussa asuu noin tuhat saamelaista. Oulun yliopistolla opetetaan kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä. Yhteensä kieliä on siis elossa vielä yhdeksän, ja opetuskielenä voi ainakin inarin- ja koltansaamen opinnoissa olla myös suomi. Ainutlaatuista on myös se, että Oulussa voi saada opetusta pohjoisaamen kielellä esikoulusta yliopistoon asti.”
Rajaton saamelaiskulttuuri -projekti, lue lisää
Maailman kantaesitys Ovllá-ooppera
Oulun teatterissa tapasimme Alma Lehmuskallion, joka toimii teatterin taiteellisena johtajana.
Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan kuuluu saamelaisooppera Ovllá, joka kertoo totuuden katoamisesta ja syvästä yksinäisyydestä. Oopperan kirjoittaja on saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen. Sen on säveltänyt Cecilia Damström ja ohjannut Heta Haanperä.
Alma iloitsee, siitä että kulttuurikaupunkivuonna he pysyvät rahoituksen turvin tekemään sellaisia produktioita, joita tavallisesti eivät pysty. ”Rahoituksen avulla pääsee tekemään kokeellistakin. Toisaalta taas yleisö Oulun seudulla on hyvinkin konservatiivista. On astetta herkempää tuoda sisältöjä Oulussa kuin pääkaupunkiseudulla”.
Kulttuuripääkaupunkivuoden tarjontaan Oulun kaupunginteatteri halusi tehdä esityksen vähemmistönäkökulmasta. ”On myös tärkeä tehdä eettisesti oikein”, Alma sanoo.
Maailman kantaesitys Ovllá-ooppera, avajaiset 16-17.1.2026
Hylättyyn tilaan rakennettu puolifiktiivinen maailma
Toinen Oulun kaupungiteatterin ohjelma on Faravidin maa, jossa otetaan haltuun hylätty tila. Tässä vaiheessa ei paljastettu vielä mikä tila ja missä se sijaitsee. Tilaan rakennetaan immersiivinen esitys, jossa esityksen kokija liikkuu joskus hyvinkin lähellä esiintyjiä. Toki kokija saa määritellä mukavuusrajansa. Se pyörii syksyn 2026 ajan, yhteensä 50 esityskertaa.
Sata oululaista Oulun kaupunginteatterin suurella näyttämöllä
100 % Oulu – teos, jossa on sata vapaaehtoista esiintyjää, joiden prosenttisuhde noudattelee kaupungin asukkaiden taustaa. Se on Berliinissä vuonna 2000 perustetun dokumentaarisen teatteriryhmän Rimini Protokollin konsepti ja ensi kertaa Suomessa.
Kehittäminen ja muuttuminen tärkeää
Taiteellinen johtaja Alma harmittelee mediajulkisuuden tilannetta. ”Tampereen pohjoispuolen kulttuuritapahtumista ei juuri kerrota, ei edes Hesarissa, joka kuitenkin on valtakunnallinen lehti.”
Teattereissa pitää olla monenlaisia esiintyjiä. ”Kehittäminen ja muuttuminen on tärkeää. Taiteen pitäisi olla edelläkävijä, mutta vaakalaudalla heiluu aina raha versus riskinotto.”
Saamelaistaidetta taidemuseolla
Saami valtaa Oulun taidemuseon kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisten jälkeen. Esillä on suuri kokonaisuus saamelaistaidetta tai oikeammin saamenkäsitöitä. Saamelaiset ovat olleet kulkijakansaa, mikä tarkoittaa, ettei ole ollut tarkoituksenmukaista omistaa taidetta.
”Siksi mukana kulkevat käyttöesineet on tehty paitsi käytännöllisiksi, myös kauniiksi. Pohjoissaamen sana dáidda, taide, on oikeastaan uudissana ja vakiintunut vasta 1970-luvulla”, saamelaiskulttuurin koordinaattori Aino Valovirta kertoo.
Galleria MABD – nykytaiteen keidas Oulun keskustassa
Pistäydyimme Oulun keskustassa, Kolmiotaloksi kutsutussa rakennuksessa, Galleria MABD:ssa, jossa oli sillä hetkellä Isa Sanzin valokuvanäyttely Ibizan vahvat naiset ja perinteet. Mutta uutta varmasti on tulossa kulttuuripääkaupunkivuotta ajatellen, sillä Galleria MABD toimii aktiivisesti osana Oulu 2026 -kulttuuriohjelmaa. Kiva pistäytmispaikka keskustassa.Näyttelyihin on aina vapaa pääsy.
Muotoilukeskus Proto Pikisaaressa
Oulun kulttuurisaareksi kutsutussa Pikisaaressa kävimme katsomassa nostalgisia matkailujulisteita. Niitä oli esillä Muotoilukeskus Protossa. Vielä ehtii, sillä Come to Norden -näyttely on avoinna 10.8. asti.
Proto on Pohjois-Suomen muotoilijoiden yhdistyksen ylläpitämä näyttely- ja tapahtumatila, joka toimii vanhassa villatehtaassa. Näyttelytilan ikkunasta avautuu merimaisema etäällä häämöttävine piippuineen.
Design Shop Protossa oli monen näköistä tuliaisiksi sopivaa ekologista ja paikallisesti valmistettua tuotetta.
Tässä muutamia otoksia lehdistömatkan ensimmäisen päivän sisällöstä. Lisää on tulossa, pysy mukana.
Huh, enpä tiennyt, että tuollainen määrä kuntia on mukana! Ehkäpä sitä voisi suunnitella tuolloin viikon reitin ja tutustua eri kohteisiin.
Kiitos kommentista, Mikko! Joo, alue on todella laaja. Toivottavasti myös pienemmille paikkakunnille ja tapahtumiin riittää kävijöitä.