Olen ollut useita kertoja Somerolla ja aina sillä seudulla on jotain uutta tarjottavaa. Niin oli tälläkin lehdistömatkalla, jonka Visit Somero järjesti viikonloppuna 7-8.6.2025.
Aiemmista Someron visiiteistä voit lukea tästä. Sieltä löytyy kuvauksia ruokapaikoista, shoppailusta, kulttuurista ja jopa seikkailupuistosta, jossa Mummo eteni köysillä kiikkuen. Niin ja myös Häntälän notkoista, joissa käyskentelimme.
Tällä kertaa teemana oli lavatanssit. Oli ohjelmassa muutakin, mutta tanssi sai minut mukaan reissulle.
Someron seudulla on kolme lavaa. Kävimme Ämyrin lavalla – jotkut pikaisesti ja joku Mummo viipyillen.
Esakallion lavalla ei ollut menoa sinä iltana, mutta käväisimme tutustumassa tämän 60-vuotisjuhlavuottaan viettävän lavan toimintaan. Esakallion lavalla tehdään muutakin kuin tanssitaan. Siellä järjestetään konsertteja, teatteriesityksiä ja stand-up-iltoja.
Someron kolmas lava on Teeriharju. Siellä tanssitaan talvisin.
Kellohelmoja Muotiputiikki Helmestä
Huivi unohtui matkasta, mutta onneksi lehdistömatkan ohjelmaan kuului pysähdys vintage-henkisessä Muotiputiikki Helmessä. Sieltä löytyi pelastus. Sain allit piiloon 😊 ja hieman lämpöä harteilleni, sillä ilta oli tuulinen ja kylmähkö. Kellohelmamekko on jo aiemmalta Someron reissulta.
Perinteistä menoa Ämyrin tanssilavalla
Ämyrin tanssilava on perinteinen tanssipaikka Somerniemellä. Sinne mediaryhmämme suuntasi hengähdettyään pienen hetken yöpaikaksemme valikoituneessa Majatalo Myötätuulessa.
Tulipa tätäkin kokeiltua, siis lavatansseja. Huomaan, että olen ujo, hidas ja kaiken muun lisäksi vielä huono vietävä.
Tyrkkyriviin oli vaikea asettua ja naisten haulla miehet katosivat ennen kuin ehdin valita. Ei oikein selvinnyt missä ne miehet seisovat tyrkyllä, kun eivät ehtineet seisoskella. Vietiin käsistä, loppuillasta jo keskeltä tanssilattiaa.
Lavatanssitaidoissanikin on toivomisen varaa. Yksi mies, jonka sain tanssilattialle ennen kuin joku muu ehti riuhtoa käsistäni, tärisi jännittyneenä. On se tanssilattia miehillekin näköjään kova paikka.
Toinen mies puhui suljetun otteen tanssista – se oli se, jota menimme parhaillaan, hidasta valssia.
Myöhemmin minulle selvisi Esakallion historiikista nämä oteasiat.
Tomi Lindblomin kirjoittamassa Kymmenen legendan Esakallio -kirjassa kerrotaan, että suljetun otteen tansseissa tanssijolla on koko ajan kummankin käden kosketus. Otteettomissa tansseissa ei tanssipartneriin ole tanssin koko aikana kummankaan käden kosketusta. Oli siellä kerrottu välimuodoistakin. Joka tapauksessa tuo kirja toimii hyvänä taustatietona lavakulttuuriin ja avaa lisäksi näkymän Esakallion pitkään historiaan.
Otteettomat tanssit ovat minun heiniäni. Olen diskosukupolven edustaja, sillä osaan heilua musiikin tahdissa, mutta askeleet ja otteet ovat sitten eri juttu.
Lisätietoa tanssilavakulttuurista sain, kun postasin erääseen Facebook-ryhmään kokemuksistani. Mekko oli kuulemma hyvä, lavatansseihin soveltuva, mutta olkalaukku nou, nou, nou! Olkalaukku kertoo, että et harrasta lavatansseja. Hyvät tanssijat haluavat tanssia osaavan kanssa. Aika loogista. En minäkään haluaisi olla raahattavana tanssilattialla, jos voin sen välttää.
Kun menin sisään puuterihuoneeseen katselin ihmetellen kuinka peilipöydällä makasi useita hiustenkuivaajia. Miksi hiustenkuivaajat, häh! Olen kuullut, että tansseihin tullaan matkailuautoillakin, mutta tullaanko tänne laittamaan hiukset. Myöhemmin illasta sekin selvisi. Ei niillä hiuksia kuivattu, vaan viilennettiin hikistä olemusta.
Norsuja, norsuja, norsuja
Oletko koskaan nukkunut yli 30 000 norsun ympäröimänä? Minä olen!
Oli huikeaa hiipiä tanssien jälkeen yönhiljaiseen Majatalo Myötätuuleen. Norsut tervehtivät terassilla, käytävällä ja yksi vahti vielä oveni vieressä.
Majatalon yrittäjä Olla-Riitta Mäkelä on intohimoinen norsujen ystävä ja Someron Kulttuuri ry:n puheenjohtaja. Hän perusti majatalon ja Norsukahvilan unelmaansa varten. Nyt Norsukahvilasta on tullut keräilyn ja testamenttilahjoituksen kautta Norsupuisto, jossa on Euroopan suurin elefanttiaiheisten esineiden kokoelma – yli 30 000 erilaista norsuesinettä!
Olen ollut aiemmin kahvilla Norsukahvilassa ja siitä juttua blogissa.
Majatalo Myötätuulesta norsuja löytyy kahvilasta, puistosta, hyllyiltä, seiniltä, kahvipöydän astioista ja jopa vessoista.
Yli 30 000 norsun joukkoon oli mukava hiipiä tanssi-illan jälkeen.
Aamulla pienen hetken epäilin nähneeni unta, että vessanpytyn kannessakin olisi ollut norsun kuva. Niinhän siellä olikin, kun nosti kannen ylös.
Kiva idea tanssihaluiselle porukalle: tanssimaan Ämyriin tai Esakallioon ja yöpymään Majatalo Myötätuuleen – toki matkaa vaikkapa Ämyriin on kolmisenkymmentä kilsaa, mutta harvoin nämä tanssilavat kaupungin keskustassa ovat. Taksi Salménin kyytiin olisi mahtunut seitsemän.
Tuo majatalo Myötätuuli kiinnostaisi joskus päästä näkemään. Kuulostaa kyllä aivan uskomattomalta paikalta!
Kiitos kommentista, Mikko! Se on kyllä aivan uskomaton. Toivottavasti saavat norsut luetteloitua, jotta pääsee Guinnessin ennätysten kirjaan.