Jännittävää nähdä miten käy Rooman remonttien! Reilu viikko jouluaattoon, johon mennessä pitäisi Rooman keskustan alueiden olla tip top. Vuosi 2025 on katolisen kirkon riemuvuosi ja Rooma valmistautuu sen juhlintaan ja 30 miljoonan matkailijan tuloon.
Palasin Assisin kirjoittajaresidenssistä Rooman kautta kaksi viikkoa sitten. Silloin Roomassa oli remonttia siellä täällä. Monet ikoniset kohteet olivat paketissa. Työmaa-aitojen ja erilaisten esteiden reunustamien kävelykujien sokkeloissa sekosi kuukelin karttasovelluskin. Välillä löytyi pieni aukko aidassa, josta pystyi kurkistamaan nähtävyyttä.
Uskomuksen mukaan, jos heittää kolikon Fontana di Trevin suihkulähteeseen, pääsee takaisin Roomaan. Kuinkahan moni jää palaamatta Roomaan, kun Fontana di Trevi on remontissa.
En edes yritä maakunnista suoraan lennolle, hyvä valinta tälläkin kertaa
Onneksi nähtävyyksien bongailu ei ollut ensisijainen tavoitteeni. Oleskelin Roomassa vain kotiinpaluulentoa odottelemassa. Tapani mukaan varasin viimeiset yöt läheltä läheltä lentokenttää, varmuuden vuoksi. Jos jotain olen oppinut niin sen, että maakunnista ei kannata yrittää suoraan lennolle. Päti tälläkin kertaa, sen varmaan huomasitkin jo edellisestä postauksesta, jossa kerroin Italian junalakosta.
Mikä ihmeen riemuvuosi
Kiirettä remppaajilla pitää, jotta saavat kaiken valmiiksi jouluaattoon mennessä. Työmaita on Roomassa kuulemani mukaan lähes kaksisataa. Ja huh, huh! Rakentavat uutta metrolinjaa tässä historiallisessa kaupungissa.
Riemuvuosi avataan Roomassa. Riemuvuosi liittyy katoliseen perinteeseen, vaikka taitaa sitä esiintyä eri muodoissaan muissakin uskonnoissa. Riemuvuosi toistui aiemmin 50 vuoden, mutta nykyään 25 vuoden välein. Aiemmin se liittyi juutalaisorjien vapauttamiseen, nykyään armoon ja anteeksiantoon.
Ravintola Spiedo e Fuoco
Tuntui kuin valomereen olisin sukeltanut, kun saavuin Roomaan. Jouluvaloja oli kaikkialla. Ravintoloiden terassit olivat täynnä ruokailijoita. Kylmäähän Roomassa oli, mutta terasseilla on lämmityslaitteet.
Saavuin pitkäkestoisen junaseikkailun vuoksi iltamyöhään, aikaan jolloin roomalaisetkin ruokailivat. Mieleni teki juhlistaa päivän haasteiden päättymistä skumppalasillisella, mutta kun sitä myytiin vain pulloittain, en tohtinut tilata.
Sen sijaan tilasin Aperol spritzin, jossa on pohjana skumppaa ja mausteena Aperolia, yrttijuomaa, jonka salainen resepti on yli sadan vuoden takaa. Jatkeena juomassa on vielä soodavettä.
Taas täytyy ihailla italialaista heittäytymistä. Kun juomani oli valmis ja tarjoilija lähti tuomaan sitä pöytääni, taustalla soi jokin ” con amore” -levy. Suurieleisesti laulun sanoja mukaillen tarjoilija kiikutti juoman minulle.
En kyllä taida koskaan tottua pahvipillien suutuntunaan. Jos käyttäisin näitä pillidrinksuja useammin, alkaisin kantamaan omaa pilliä käsilaukussa samaan tapaan kuin nykyään kannetaan vesipulloa.
Tällä kertaa Spiedo e Fuoco -ravintolassa (Via Cavour 87) olin niin sanotusti ihmisten aikaan ja oli kiva kun muitakin oli syömässä.
Suurkaupungeissa ei tarvitse ruokailla yksin mihinkään aikaan
Roomassa samoin kuin muissakin suurkaupungeissa yksinolo ei tunnu yhtään ankealta. Oikeastaan kivalta, sillä vaikka söinkin paikallisten käsitysten mukaan outoon aikaan, silti ravintoloissa oli väkeä. Turisteja tietenkin. On kiva seurata muiden touhuja, sitähän ei tule kovin paljon tehtyä, jos on muiden seurassa.
Toisena iltana söin kalaan erikoistuneessa ravintola Temassa. Silloin olin aikaisin liikkeellä, sillä halusin ajoissa nukkumaan aamuvarhaisen lennon vuoksi. Oli kiva yllätys, kun istuin pöytääni, niin viereisessä pöydässä istui pariskunta Pietarsaaresta. Pakkohan oli kertoa, että minäkin ymmärrän ruotsia ja näin pääsimme jutun juureen. Pitkään jaoimme Italia-kokemuksia Yngven ja Britan kanssa.
Big Bang -hotelli lähellä Terminiä – helposti lentokentälle
Kun ennen matkaani varasin hotellia Roomasta, pohdiskelin pitkään miltä alueelta varaisin. Halusin kukkarolleni sopivan hotellin, josta olisi helppo yhteys Fiumicinon lentokentälle. Vaikka Rooman keskusrautatieaseman, Terminin alue hieman arveluttikin, päädyin kuitenkin Big Bang -hotellin neljänsadan metrin päähän Terministä.
Se oli toimiva valinta. Pieni hotelli. Hiljainen huone, hyvä nukkua. Kaikki tarvittava, kahvikonetta myöten. Pieni jääkaappikin oli. Lisäksi Bing Bang sijaitsi kävelymatkan päässä kaikesta mihin olin ajatellut mennä. Mutta mikä parasta, Fiumicinon kentälle pääsi Terminiltä monen eri lentokenttäbussiyhtiön kyydillä. Ja lisäksi myös junalla. Ei ollut yhden toimijan varassa.
Kilpailu asiakkaista varmaan on kovaa, sillä bussilipun sain kuudella eurolla T.A.M. bussiyhtiöltä. Juna olisi maksanut 14 euroa ja taksi ties mitä. Kentälle on noin kolmekymmentä kilometriä. Bussin etuna vielä se, että bussi vei lähtöterminaalin ovelle asti, kun junalta taas olisi ollut pitkä kävelymatka lähtöterminaaliin.
Aamulla kyllä hivenen hirvitti lähteä yksinään puolikuuden aikaan kävelemään kohti Terminiä. Alueesta varoitetaan monilla foorumeilla.
Lisäksi hotellin respa oli kiinni. Hissi oli huteran oloinen, enkä halunnut sitä käyttää. Kun on aikataulu, joka ei saa pettää, käytän jalkojani. (Kerran jäivät käsilaukkuni ja muu oleellinen vessaan lukkojen taakse lentokentälle lähtiessä, mutta siitäkin selvittiin). Respavirkailija näytti illalla, miten pääsen portaita alas.
Kaduilla oli kuitenkin täysi meno päällä. Ihmiset vetelivät matkalaukkujaan jo heti hotellini nurkilla. Toki Terminin ympäristö on pelottava. Seinustoilla makaili kadun asukkeja, joita vartijat yrittivät herätellä uuteen päivään. Mutta toisaalta vartijoita oli joka puolella.
Kyyti Fiumicinolle kesti noin 40 minuuttia. Arriverci Roma!
Tähän päättyy nyt Italian residenssielämän kuvailu. Muut yhdeksän Assisin postausta ja matkaanlähdön kuvauksen voit lukea tästä.
Lue myös muut Assisia ja residenssioleskeluani koskevat jutut.
Lue myös muut Assisia ja residenssioleskeluani koskevat jutut.
Olenkin noista remonteista lukenut. Tekisi mieli sanoa, että ei kyllä valmistu jouluaattoon mennessä, mutta mistäpä tuota tietää. Kiinnostavaa joka tapauksessa päästä näkemään, että miten käy. Ja tosiaan, varsin näppärältä kuulostava tuo hotelli!
Kiitos Mikko! Yritin pikaisesti kuukeloida mikä tilanne oli jouluna, mutta en saanut selkoa valmistuivatko remontiti vai ei. Ja hotelli! Olin tosi yllättynyt, sillä minut on peloteltu tuolla keskusaseman läheisyydellä. Sehän toimi hyvin, eikä mitään vaaran tuntua ollut edes aamuvarhain, eikä iltasella. Siellä oli paljon eri kokoisia hotelleja ja tietenkin ravintoloita.