Käväisin viime viikonloppuna katsomassa mitä kuuluu aikoinaan Työväen paratiisiksi kutsutulle Sunilalle. Siellä oli avoimet ovet kahdeksaantoista arkkitehtipariskunta Aino ja Alvar Aallon suunnittelemaan kotiin. Olipa mielenkiintoista! Niin monta eri tapaa sisustaa ja asuttaa. Puhumattakaan asukkaista.
Tapasin koko joukon asuntojen omistajia. Osa asui vakituisesti, osa vapaa-aikana, osa vuokrasi asuntoa lyhyt- tai pitkäaikaisesti. Olipa sitten kyseessä omistaja tai vuokralainen, yhteistä tuntui olevan yhteisöllisyyden arvostaminen.
Aaltojen Sunilaa haetaan Unescon maailmaperintökohteeksi
Aallon arkkitehtipariskunta suunnitteli sellutehtaan työntekijöille ja johtajille asuinalueen Kotkan Sunilaan 1936–54. Siitä muodostui yhteiskunta pienoiskoossa sairausvakuutuskassoineen, kauppoineen, kaikkineen. Ihmiset kävivät töissä sellutehtaalla, tekivät arkisia askareita ja lapset leikkivät pihamailla mäntyjen katveessa.
Alussa ei ajateltu Sunilan asuinalueessa olevan mitään sen kummempaa, mitä nyt ihmeteltiin miksi japanilaiset heiluvat kameroineen alueella. Pitkään oli näin, tehdas huolehti yhteisöstä.
Ajat kuitenkin muuttuivat ja 1980-luvulla tehdas myi asunnot asukkaille. Pientä pintaremppaa ja vähän suurempaakin kaipaava asuinalue ei ollut kovin arvostettu.
Vuonna 2000 perustettiin Pro Sunila ry nostamaan alue uuteen nousuun. Nyt Aaltojen Sunilaa haetaan Unescon maailmaperintökohteeksi.
Sunilan Aalto-kodit 2024 -tapahtuma
Olen aiemmin vieraillut Kantolassa, entisen tehtaanjohtajan virka-asunnossa, mutta nyt tarjoutui mahdollisuus tutustua Aalto-koteihin laajemminkin.
Sunilan Aalto-kodit 2024 tapahtuma oli viikonloppuna 24–25.8. Suuren suosion saavuttanut tapahtuma järjestettiin jo toista kertaa.
Ensi vuonna samoihin aikoihin luvassa lisää koteja, joihin pääsee tutustumaan vastaavassa tapahtumassa. Kannattaa varata ajoissa, sillä nytkin tapahtuma oli lauantain osalta loppuunmyyty.
Monenlaista asuntoa ja tarinaa
Ennakkoajatukseni oli, että Aalto-kodit ovat sisustettuja Aaltojen designin mukaisesti. En tiedä mistä sen olin saanut päähäni, mutta ei! Sisustuskirjo on monimuotoinen, sen sain huomata kodeissa käydessäni. Toki Aalto-esineistöä oli monessa kodissa.
Pro Sunilan puheenjohtaja puolisoineen omistaa useita asuntoja Sunilassa
Yksi kohteista oli Anne Stockerin ja Pirmin Maderin yksiö, joka oli remontoitu alkuperäistä muistuttavaksi. He omistavat Sunilassa neljä asuntoa, joista kolme on vuokralla ja yhdessä he asuvat itse. Ei mitenkään harvinaista, monella muullakin tapaamallani oli useampi asunto.
Arjen pakopaikka
Vuonna 1939 rakennetussa talossa on Harsian pariskunnan ”arjen pakopaikka”. He hankkivat kaksion reilu vuosi sitten. Remontoitavaa on riittänyt. He ovat tehneet remonttia Aallon alkuperäisiä ratkaisuja mukaillen.
Anneli ja Olavi Moilasen Unitaidekodissa
Anneli Moilanen johdattaa minut ovelta hulppeankokoiseen 120 neliön asuntoon, jonka seinillä, pöydillä, kaikkialla on värikkäitä teoksia. Aviomiehen, Olavi Moilasen kirjoittamat teokset on pinottuna olohuoneen hyllykön päälle.
Ateljeehuoneessa näkyy Anneli Moilasen taiteen teon jäljet. Siellä on pensseli heilunut. Pensselien heilumista siivittävät unet, jotka saattavat antaa suuntaviittaa.
Asunto täynnä muistoja
Harri Tuomolan, maailmanmatkaajaksi kai häntä voisi sanoa, asunto tursuaa erilaisia matkamuistoja. Hän on matkaillut laajalti, etupäässä maata pitkin. Puheessa livahtaa sellainen määrä eri valtioita, että herää kysymys, missä hän ei ole vielä käynyt. Pisin yksittäinen reissu oli 26 000 kilometriä.
Maailmalta mukaan tarttuneet esineet saaneet Sunilassa kodin. Kysymykseen onko kaikki nyt nähty, Tuomola sanoo.
”Ei, ei. Mitä enemmän näkee, sitä enemmän on näkemättä. Koskaan ei kuule sellaisen ihmisen, joka on matkustanut paljon, sanovan että kaikki on nähty. Silloin vasta tajuaa, kuinka vähän on nähnyt. ”
Aiemmin työuransa aikana Tuomola on asunut tehtaan asunnossa Valkeakoskella ja sellaista tunnelmaa hän tavoitteli uudestaan asettuessaan Sunilaan.
”En sitä asuntoa itselleni tarvitse, mutta se on kiva kun se on tavaroille.”
Dirikoitten talo, Rantala
Tehtaanjohtajan kodin, Kantolan vieressä olevaa rivitaloa kutsuttiin aiemmin insinöörien taloksi. Yhäkin kuuli puhuttavan dirikoitten talosta. Siellä ehdin pikaisesti käydä.
Maija Tannisen ”mökillä”
Iloisesti hymyilevä Maija Tanninen-Mattila kutsuu Sunilan kaksiotaan mökiksi.
”Voisihan sitä tavanomaista mökkiä saunoineen korjailla, mutta tämä sopii meille paremmin. Kulttuurityötä”.
Heti asuntoon astuessa silmät tarttuvat Nunnu-lastenkirjoihin (tottakai neljävuotiaan lapsenlapsen Mummo ei voi moista ohittaa). Ne ovat Tannisen äidin, Oili Tannisen kirjoittamia.
Kehoterapiaa Sunilassa
Outi Aatsingilla on lyhyt työmatka. Hänellä on kaksi asuntoa, jotka sijaitsevat vastakkain. Toinen niistä on hoitola ja toisessa hän asuu.
Mäntymetsiä ja maanmuotoja noudattavaa rakennustyyliä Alvar Aalto tavoitteli. Se näkyy kyllä. Sunilan alue on ilmavasti rakennettu.
Kun olin kiivennyt monia kertoja – välillä tuntui, että kaikki kohteet olivat kolmannessa kerroksessa, vaikka eivät ne tietenkään olleet – huomasin kaipaavani tätä helposti kerroksiin nostavaa laitetta.
Olin yksi 15-hengen toimittajaryhmästä, joka Visit Kotka-Haminan kutsumana tutustui Sunilan Aalto-kodit 2024 -tapahtumaan. Sen järjesti kaupunginosayhdistys Pro Sunila ry.
Kotka on kiva kaupunki. Sunilaan ei ollakaan kuitenkaan tutustuttu. Seuraavaksi ilman muuta sinne!
Kiitos kommentista, Mikko! Sunilasta saa ehdottomasti eniten irti, kun käy näissä avoimien ovien tilaisuuksisa. Ensi vuonna on samaan aikaan taas.
Oli ihana viikonloppu! Kiitos käynnistä ja kiitos kivasta jutusta!
Ensi vuonna tavataan taas Sunilan Aalto-kodeissa, tervetuloa!
Kiitos kommentista, Anne! Kivahan näitä koteja oli katsella, ihania olette!
Kiitos kommentista ja linkistä! Hieno juttu, kannattaa muidenkin lukea.