Jotenkin sitä tuudittautuu ajatukseen, että valmistelut on tehty, kun tilaa hotelit, matkaliput ja maksaa ne. Mutta ei. Riippuen siitä mihin matkaa, kaikenlaista pikku säätöä ja mietittävää riittää. Mikäli matka suuntautuu vähänkään pidemmälle, kuten nyt kohdallani Keniaan, kukkaroa saa avata useaan kertaan ennen lähtöportilla oloa. Tämä unohtuu helposti kokeneeltakin matkailijalta.
Tässä Kenian matkaanlähdön kiemuroita.
Matka-asiakirjat kuntoon
Passi minulla oli ja vieläpä voimassa vaadittavat kuusi kuukautta Keniasta poistumisen jälkeen.
Viisumi tuli nopeammin kuin ajattelin. Perjantaina täyttelin netissä hakemuksen. Luottokortilta veloitus 53,37 euroa ilmaantui lähes reaaliajassa. Mutta sen hakemuksen aikaansaaminen kesti kauemmin kuin olin ikinä ajatellut. Näin siitäkin huolimatta, että kaverit varoittivat etukäteen.
Lainasin hermoja lehmältä, mutta sekään ei tuntunut riittävän.
Perjantai-illasta vierähti aimo annos ennen kuin viimeisetkin yksityiskohdat oli saatu nettihakemukseen syötettyä. Se miksi passin kansista piti ottaa kuva – vai pitikö, sitä ei osannut kertoa mikään lähde yksiselitteisesti. Meitä on kuuden hengen porukka lähdössä. Joku otti kuvan kannesta toinen, sisäkannesta, mutta yhtä kaikki, jokainen sai viisumin. Tai oikeastaan se ei ole vielä viisumi vaan viisumin saamiseen rajalla oikeuttava asiakirja. Tulostettava tietenkin, värillisenä. Vasta sen jälkeen siitä muotoutuu viisumi, kun rajavalvontahenkilö on täräyttänyt leimansa passiin.
Varmaan kannattaa tulostaa myös lentoliput, erityisesti se paluulippu.
Matkustaja- ja matkatavaravakuutus
Monilla vähänkin useammin matkustavilla, matkavakuutukset ovat yhteydessä kotivakuutukseen tai luottokorttiin. Niin minullakin.
Huomasin kuitenkin, että tällä matkalla, jonka maksan osan luottokortilla, osan pankkisiirtona, ei luottokorttiyhtiön vakuutus riittänyt. Ehtona luottokorttiyhtiön tarjoamassa vakuutuksessa on, että vähintään puolet tulee maksaa luottokortilla. Täytyi laajentaa varsinaista vakuutustani, siis sitä, jonka olen ottanut kotivakuutuksen yhteydessä. Kuvausreissusta kun on kyse, matkatavaravakuutuksen korvaussummia nostin välineiden vuoksi. Sama myös matkailijavakuutuksen puolella peruutusturvan suhteen, sitäkin oli korotettava.
Matkustusilmoitus
Ulkoministeriö suosittelee matkustusilmoituksen tekemistä ulkomaille matkatessa, vaikka matka kohdistuisi lähelle. Matkustusilmoitus syntyy nopeasti, kun täyttää linkistä avautuvan lomakkeen. Tämän voi tehdä, vaikka heti matkalippujen tilaamisen jälkeen. Sittenhän se on poissa reissutouhut-listalta. Matkustusilmoitusta voi muuttaa ja päivittää voi myöhemmin.
Yllätys apteekissa
Ajattelinpa, että pistäydyn apteekissa hakemassa ripulilääkkeen, malarian estolääkkeen ja tämän ikäisille niin tyypilliset kolestrolipillerit. Ovatpahan sitten valmiina.
Yllätys odotti. Kolestrolipillerit ovat kaikkialta loppu, myös maahantuojalta. Farmaseutti ei osannut syytä sanoa, kunhan totesi tilanteen. Kyseessä ei ole edes mikään harvinainen lääke. Reseptillä kuitenkin. Korvaavaa lääkettä ei ole, vaan lääkärin on kirjoitettava resepti jollekin toiselle valmisteelle. Huh! No onneksi on aikaa vielä ennen reissua saada asia kuntoon.
Apteekista poistuin monta kymppiä köyhempänä. Malarian estolääkitys maksaa reilut 30 euroa 12 päivän annos. Huomattavaa on, että pillereitä popsitaan useita päiviä ennen ja jälkeen malaria-alueella oleskelun. Malarian estolääkkeitä on tietenkin eri merkkisiä. Malarone on kallimpi kuin Lariam, kuulemma.
Malariahyttyset liikkuvat yleensä pimeällä – siis auringonlaskun ja -nousun välisenä aikana. Täytyy pakata peittäviä vaaleita vaatteita mukaan. Vaaleaa neuvottiin käyttämään ainakin aiemmin. Hyttyskarkotteita tietenkin käsilaukkuun. Tosin liikumme sellaisilla alueilla, kuten Naivasha ja Masai Mara, joissa riski on hyvin pieni.
Rokotukset tarkistettava
Rokotuksiin sain jo aiemmin avun terveysasemalta, jossa rokotushoitaja tarkisti tilanteeni ja antoi neuvot. Koska reissasin alkuvuodesta Etelä-Amerikassa, rokotesuojani on vielä hyvä. Influenssa- ja koronarokotukset sain jo marraskuun ensi päivin. Yksi piikki kumpaankin olkavarteen tainnutti yhdentoista tunnin unille. Sekin – sivuvaikutuksista miellyttävin – täytyy huomioita aikatauluissa.
Hienoa, että viisumi onnistu suhteellisen näppärästi. Teemme noille(kin) seuduille ne Marikan kanssa aina samaan aikaan, harvoin on niin, että molemmat tulevat jotakuinkin samaan aikaan, vaan viivettä voi olla hyvinkin paljon. Ja tuo on muutenkin aivan totta, tuo on paikka minne ei ihan lähdetä ”passi käteen ja lentokentälle” -mentaliteetilla, vaan valmisteluja on pakko tehdä.
Mukavaa matkaa!
Kiitos Mikko! Kiva päästä matkalle. Postailen kyllä Kenian matkasta, kunhan sen aika tulee.