Joka puolella näkyy italialaisia ravintoloita. Sille lienee selityksenä muinoinen maahanmuutto. Italialainen perustaa nopeasti ravintolan, samalla tavalla kuin suomalainen pykää saunan, paikkaan johon muuttaa.
Pitsat ja avauskuvassa esiintyvät empanadat ovat suosittuja pikkupaloja. Monenlaista tuli syötyä Buenos Airesissa, mutta nämä seuraavat tulevat päällimmäisenä mieleen. Kaikki paitsi Tortoni, sijaitsevat Balvaneran alueella.
Ravintola Tifosissa kahdella kielellä
Söin Tifosissa varmaan elämäni parhaan Cesar-salaatin. Siinä oli kaikki kohdallaan: leivät suoraan uunista, juusto grillattu rapeiksi siivuiksi, kana ohuina palasina ja kastike juuri sellaista kuin sen kuuluukin.
Tarjoilija ei antanut periksi, englanniksi päätti puhua, mutta en antanut minäkään. Niin me kävimme koko palveluprosessin läpi kumpikin valitsemallaan kielellä.
Täällä on muuten tapana kertoa, että tippi täytyy maksaa erikseen. Ei kuulu laskuun. Annoin niukan tipin ja sanoin lähtiessä ”good night”.
Hinnoista: 2300 pesolla sain tämän Cesar-salaatin. Join vielä lasillisen Mendozan hyvää punaviiniä. Aamulla oli veloitettu luottokortilta 6,48 euroa.
La Tacitassa uutta kokemassa – jäitä punaviiniin
Italialaistyyppinen rento ravintola ja edullinenkin. Söin täytettyä kanaa pikkuperunoiden kanssa.
Minulta on aiemminkin kysytty, haluanko jäitä punaviiniin. Olen luullut, että kuulen väärin, mutta nyt selvisi. Paikalliset lykkivät jääpalasia laseihinsa. Eikä ainoastaan edullisimpaan talonviiniin, vaan näytti siellä paremmat Mendozatkin menevän jäillä terästettynä.
Tarjoilijaa nauratti, kun kerroin, että Suomessa kyllä uimme jäiden seassa, mutta emme laita jäitä Mendozaan.
Ravintola Cervantes lihanystäville
Tämä ravintola näyttää aina olevan täynnä. Jos Cervantesiin aikoo, niin kannattaa varata aikaa, sillä tarjoilijoilla on todella tekemistä saada nälkäiset syötettyä.
Mereneläviä ja spagettia söin, ja hyväähän se oli. Annokset olivat valtavia. Varmaan monelle muullekin suomalaiselle hankalaksi tekee nähdä pieni poika myymässä nenäliinoja pöydästä pöytään.
Lihapaikkahan tämä on. Näytti olevan valtaosan ruokavalinta.
Cafe Tortoni
Kuuluisa Tortonin kahvila jäi käymättä. Sinne pitää varata etukäteen paikka, ticket. Porukkaa oli pihalle asti jonossa.
Empanadat eivät varsinaisesti ole mieleeni, mutta niitä kyllä tuli popsittua sekä Argentinassa että Chilessä. Helppoa reissuevästä ihan itsekin ostettuna ja muutamilla retkillä se oli lähinnä niitä mitä tarjottiin. Toki niitä paremman puutteessa söi. Mutta noin yleisesti, varsin hyviä ravintoloita tuolla oli tarjolla.
Empanadalla saa pikkunälän selätettyä, vaikka en minäkään niistä niin välitä.