Varsinainen opintomatka tämä on ja sitähän sen pitikin olla. Opintomatkalle Patagoniaan apurahalla.
Blogiani seuranneet ovat tietoisia dollarituskastani. Ehdin jo huojentua, kun Patagonian koulusta viestittävät, että voin maksaa 1200 dollarin suuruisen koulumaksun pesoina, vaikka alkuperäinen laskelma oli dollareissa. Ajattelin vain nykäistä summan automaatista ja viedä heille. Mutta valuuttakursseja tutkiessani huomasin, että käytännössä se tarkoittaa lähes kaksinkertaista maksua dollareihin nähden.
1200 dollarista pankkiautomaatista tämän päivä kurssin mukaan nostettuna tulisi 2444 euroa. Ei apuraha riitä moiseen. Argentiinan talous ja inflaatio tässä tietenkin on taustalla.
Kiitos blogiani kommentoineen Pirjon olen nyt saamassa narun päästä kiinni, miten ratkaisen tuon dollaripulman. Lähetän itselleni valuuttaa Western Unionin kautta ja näin minun pitäisi saada pesot paremmalla kurssilla.
Avauskuvassa kerrotaan Blue dollarin kurssi televisiossa, siis sen epävirallisen.
Koulun joudun kuitenkin maksamaan pesoilla ja häviän heidän myöntämänsä 10 % dollarialennuksen.
Kerron myöhemmin miten kävi.
Me suomalaiset emme edes aavista miten helpolla pääsemme argentiinalaisiin verrattuna
Olen nyt vielä Buenos Airesissa . Luottokortti käy hyvin ja maksan kaiken luottokortilla, vaikka en tiedä kuinka rahaviisasta se on. Korttitapahtumia seuratessa, veloitukset ovat suomalaisnäkökulmasta maltillisia. Se on tähän mennessä riittänyt minulle tiedoksi.
Telkkarissa mies kertoo, että hintojen nousu tekee elämän monimutkaiseksi. Lihan hinta on noussut 10 % kolmessa päivässä. Koulun yhteyshenkilö on toistuvasti pahoittelut maansa talouden kaaoksen aiheuttamaa hankaluutta.
Taas kerran tulee mieleen miten helpolla me Suomessa oikeastaan pääsemme.
Normaalia maata patjalla pankin tuulikaapissa
En kyllä enää kohta tiedä mikä on normaalia. Tänään, kun menin pankin tuulikaappiin nostamaan automaatista pesoja, siellä makasi ihmisiä patjoineen. Peräännyin tietenkin.
Kysyin viereisen talon vahdilta onko toista pankkia lähellä. Hän ihmetteli, miksi en käytä vieressä olevaa. Hänen mielestään olisin voinut hyvin nostaa rahaa niistä ihmisistä huolimatta. ”No pasa nada!”
Kävelin läheiseen viiden tähden hotelliin ja kyselin pankkia ovimieheltä. Paikalle tuli poliisikin. Molemmat neuvoivat siihen, josta juuri olin poistunut ja vakuuttivat, ettei patjaporukasta ole haittaa ”no pasa nada”. Se on kuulemma normaalia.
Kun kolme paikallista, luotettavan oloista ihmistä vakuutti ”no pasa nada”, niin uskaltauduin automaatille. Sain pikkusumman pesoja, josta nostopalkkio oli 12 prosenttia. Varmaan se olisi ollut sama pesoina suuremmasta kun summasta, mutta kun ei antanut enemmän.
Takanani patjaporukka istuskeli kaikessa rauhassa.
Joo Argentiinassa on edelleen hurja inflaatio, taitaa olla n. 100 % vuodessa tällä hetkellä? Tuon Western Unionin kanssa ie välttämättä aina ole helppoa, meillä on ollut hankaluuksia Suomessakin. Jos kuitenkin lähettää valuuttaa itselleen, ehkä on helpompaa.
Hyperinflaation aikaan 1990 pankkiautomaatteja oli BA:ssa harvassa. Oli tosi tarkkaa säätöä millon meni matkashekkeineen pankkiin, kun kurssi saattoi olla ihan mitä vaan. Kun kerroin siitä himassa tuskin kukaan otti mua vakavasti.
Kurssit ovat nykyäänkin mitä milloinkin ja mitä missäkin. Saa olla valppaana.
Nyt se pudotus vasta hurjaa onkin, taalat kelpaa, oma raha ei, ja korttejakin karsastetaan. Viikko sitten romahti lisää. Musta Pörssi rehottaa ja romahdus vain syvee. Ollaan oltu reissulla vähän aikaa , mantereen halki, mutta huomenna lähetään parempiin maihin. Leila & Vesku
Kiitos kommentista Leila ja Vesku! Täällä Suomessakin tulee aika ajoin uutisia Argentiinan vaikeuksista. Tilanne oli jo vuosi sitten vaikea, mitähän se sitten on nyt. Lukuja tietenkin voi lueskella, mutta käytännön kautta kaiken hahmottaa selvemmin. Hyvää reissua kuitenkin!