Lähdin iltapäivästä käppäilemään kohti Montevideon vanhaa kaupunkia. Se kuulemma on päiväsaikaan turvallinen paikka, mutta öisin saa olla varovainen. Kaikenlaista tyyppiä siellä kyllä pyöriskeli.
Yksi kaunotar istuskeli milloin missäkin. Hän oli upeasti ikääntynyt, sirorakenteinen nainen, suurella Levis-logolla varustetussa paidassa ja korkeat korot alla. Hopeanhohtoinen, säntillisessä kampauksessa oleva pää kiinnitti huomioni, sillä jotenkin tuntui, että hän olisi kuulunut jonnekin muualle kuin jalkakäytävälle istuskelemaan. Hienostuneisuus huokui hänestä kauas. Olisi ollut mielenkiintoista vaihtaa muutama sana, mutta en uskaltanut.
Jano yllätti kuumana päivänä ja sattui Capicua Destilleria -panimoravintola kohdalle. Tarjoilija kiikutti minulle paikallista olutta. Kuinka ollakaan, sillä oli suomalaiseen viittaava nimi: Tero.
Puolen litran tölkin kyljessä luki 7 % vol alc. Laskeskelin, että saunaoluiksi muutettuna se vastaisi kolmea. Tämän kun tempaisen kuumana päivänä, niin mitenkähän käy.
Tero on muuten paikallinen lintu, jota näkee kuulemma rantakadulla. Täytyypä käydä tsekkaamassa joku päivä.
Yksi johtaa toiseen. Seuraavassa postauksessa pääsen Sylvester Stallonen kanssa samalle pytylle.
Montevideo on yksi niistä paikoista, joissa en ole Etelä-Amerikassa käynyt, vaikka paljon siellä olenkin matkannut. Oli yhdellä matkalla pitlään harkinnassa, mutta jäi väliin. Vähän harmillisesti siellä ei varmaan ihan lähiaikoina tule käytyä, kun tällä hetkellä muut paikat kiinnostavat Etelä-Amerikassa enemmän.
Tämä vaikuttaa oikein kivalta paikalta, ihmiset ovat herttaisia! Pidä toki käyntikohdelistalla, eihän sitä tiedä milloin…
Miten Montevideossa on järjestetty Uruguayssa laillisen kannabiksen myynti? Onko Alkoa vastaavia monopolimyymälöitä, kuten Kaliforniassa, vai Amsterdam-tyylisiä coffee shoppeja?
Miten siellä laillisen kannabiksen myynti hoituu? Amsterdam-oloisista savuisista coffee shopeista, vai kliinisistä ja tarkoin säädellyistä apteekeista kuten joissain USAn osavaltioissa?
Eilen näin yhden kaupan, jossa oli kannabismainos ikkunassa. Uruguay on käsittääkseni edelläkävijä kannabiksen laillistamisessa. Rajoituksia on aineen vahvuudessa ja määrissä. Muistelen lukeneeni, että käyttäjät rekisteröidään ja sormenjälkitunnistuksella saa ainetta. Jostain clubeistakin olen joskus kuullut, silloin siinä mielessä että niihin oli kovat jonot. En ole kuitenkaan tutustunut tarkemmin asiaan. Muistikuvia ovat. Kiitos kysymyksistä, mielenkiintoinen aihe.