Yöllä residenssiin saapui kaksi tamperelaista kuvataiteilijaa. Säikyttivät minut puolikuoliaaksi, kun luulin murtovarkaiksi. Outo paikka, outoja ääniä ja sitten joku tulee ulko-ovesta ja ryhtyy kiipeämään portaita. Kolmen aikaan yöllä! Lakana korvissa tutisin, kunnes kuulin kahden naisen puhuvan suomea.
Aamulla puolestani pelästytin kaksikon kolisemalla keittössä. Aikansa taivasteltuaan keittiön kuntoa, toinen heistä ryhtyi sulattamaan pakastinta, jonka ovi oli jäätynyt auki. Pian lavuaarissa lötkötti kana poikineen. Nehän täytyi sulattaa, jotta sai muovit eroteltua. Siihen tarvittiin kyllä luonnetta, jota minulla ei ollut, mutta tulokkailla oli. Siitä sitten pikkuhiljaa saimme keittiön jonkinlaiseen kuntoon.
Suomessa kartanokierroksella ollessani Malmgårdin isäntä kertoi hienosta tavasta pitää huoli tilasta. Hän sanoi, että tapana on jättää jälkeensä tila, joka on pikkuisen paremmassa kunnossa kuin se oli, kun itse sen sai. Miten yksinkertaista! Sama ajatus helpottaisi yhteiseloa tällaisissa paikoissa. Kaaos kerrostuu. Ehkä hyvää tarkoittaen keittöön on jätetty syömättä jäänyttä ruokaa alkuvaraksi seuraavalle. Mutta kyllä vessapaperi ja sen sellaiset säilyvät tavarat riittäisivät. Toisaalta kyllä minulle maistui kypsä tomaatti, joka odotti korissa.
Paellaa La Mar de Tapes -ravintolassa
Kahtena edellisenä iltana söin yksinäni läheisissä ravintoloissa. Kivaa sekin oli. Katselin ohikulkijoita ja kanssaruokailijoita, yritin tavoittaa jotain paikallisuudesta. Mutta kyllä oli kiva saada ruokaseuraa. Päivällä kävin kauppahallissa kuvaamassa kaloja ja kysyin samalla kalakauppiaalta ravintolasuositusta. Hän kertoi edullisesta La Mar de Tapes -ravintolasta, joka on pääkadulla kauppahallin vieressä. Hyvä valinta. Aivan ihanaa paellaa.
Paella valmistetaan ravintoloissa aika usein vähintään kahdelle. Koska meitä oli useampia, päädyimme tilaamaan kahta eri sorttia: Paella marineraa ja Arroz negroa. Arroz negro valmistetaan myös riisistä, mutta musta väri tulee mustekalan musteesta. Ja kyllä, edullista oli kuten kalakauppias kertoi. Kuudellakympillä söi neljä ja viiniäkin oli reippaanlaisesti. Valtavista pannuista jäi vielä residenssievääksi.
.
Näyttääpä nuo paellat hyviltä. Siitä onkin useampi vuosi, kun olen syönyt kunnon paellaa. Laitanpa harkintaan, josko koittaisi tehdä sellaista itse tulevana viikonloppuna.
Kerro ihmeessä, miten onnistui. Jos siis ryhdyt paellakokiksi viikonloppuna.