Barentsinmereen johtavan Storelva-joen rannalla kävi viime tiistaina vilske ja vipinä. Kamerat raksuivat ja puhe pulppusi kilpaa joessa pulputtavan laitteiston kanssa. Meneillään oli lohitekoälyn pilottihankkeen mediatilaisuus. Muutamia kuvia Berlevågin kylästä laitoin edelliseen postaukseen. Varsinaista suomenkielistä nimeä Salmon AI -hankkeelle ei vielä ollut tarjota, mutta kutsuttakoon sitä tässä lohitekoälyksi. Tilaisuuteen osallistui toimittajia ja kuvaajia ympäri Suomen.
Norjalaisia edustivat hanketta vetävän Huawei Norjan Vegard Kjenner ja paikallisen kalastusseuran puheenjohtaja Geir Kristensen. Suomen Huaweilta oli mukana Niklas Mannfolk.
Kyttyrälohi on vieraslaji, jonka venäläiset istuttivat Vienanmereen neuvostoaikoina. Sieltä se on lähtenyt leviämään ja uhkaa suojeltua atlantinlohta ja muita kaloja valtaamalla niiltä elintilaa.
Kala, joka tekee itsarin kutiessaan
Kutuaikoina kyttyrälohi nousee jokeen, kuten myös atlantinlohi. Sitä miksi kyttyrälohi hakeutuu jokeen ei pystytty selittämään, mutta kummallista se on, sillä kyttyrälohi ei elä makeassa jokivedessä. Outo tyyppi! Joku voima ajaa sen kutemaan jokeen ja tekemään itsarin kutiessaan. Kuolleet kalat joessa, no huh. Edellisillä reissuilla joku kuvaili hajua. Sitä emme kuitenkaan joutuneet kokemaan.
Joessa kyttyrälohi muuttuu melko pian syöntikelvottomaksi. Muutoin kyttyrälohta voi maultaan verrata atlantinloheen. Emme päässeet vertailemaan makuja, mutta Vegardin mukaan Norjassa on tehty sokkotestejä, joissa lohia ei pystytty maun perusteella erottamaan. Monet vieroksuvat kuitenkin kyttyrälohta sen rujon ulkonäön vuoksi. Kyttyrälohiuros kasvattaa kyttyrän selkäänsä kutuaikana.
Tekniikka avuksi – kyttyrälohet ruoaksi
Olisi siis eduksi, jos kyttyrälohet saataisiin poistettua ennen siirtymistä jokeen kutemaan. Tähän pyrkii Huawein suomalaisen Silo AI:n kanssa yhteistyössä kehittämä algoritmi ja siihen liitetty kalusto.
Joessa kalat ohjataan putkimaiseen käytävään. Hahmontunnistuskameran avulla kalalajit erotellaan toisistaan ja ohjataan eri suuntiin veden alla olevia portteja käyttäen. Portti avautuu jokeen atlantinlohille, kun taas kyttyrälohet johdatetaan sammioon. Sammiossa olevien laji varmistetaan vielä manuaalisesti, jonka jälkeen ne poistetaan.
Näin syntyy myyntikelpoista tavaraa. Onpa kuulemma löytynyt jo taho, joka luvannut ostaa kaiken Berlevågin laitteiston ylösnostaman kyttyrälohisaaliin.
Avauskuvassa: Vegard Kjenner Salmon AI -laitteiston avulla nostetun kyttyrälohen kanssa.
Mediamatkan järjesti Huawei.
Eikö muutkin lohet todella usein kuole kutemisen jälkeen? Näin ainakin olen ymmärtänyt. Ilmeisesti kyttyrälohi on atlantinloheen verrattuna fominoiva, ja atlantinlohi tulee häviämään ellei mitään tehdä?
Hei Mikko, ainakaan atlantinlohet eivät tietääkseni aina kuole kutemisen jälkeen. Vaikka täytyy kyllä sanoa etten ole tuon asian asiantuntija. Kyttyrälohi dominoi, se on aggressiivinen laji ja täytyy saada jotenkin kuriin.