Olipa hyvä, että Bear Centressä ehdottivat joka yölle eri kojua. Teimme varausta viime marraskuussa ja silloin koko karhukuvaus tuntui niin etäiseltä – ja epäilys hellittääkö korona – ettei näihin pikku yksityiskohtiin tullut paneuduttua. Nyt saimme monenlaista maisemaa: metsä-, lampi- ja suomaisemaa. Bear Centerissä on erikokoisia kojuja, vanhoja ja uusia. Uusia rakennetaan vanhojen rinnalle. Uudet kojut näyttävät kyllä houkuttelevammilta, ainakin ulkoapäin. En käynyt yhdessäkään vanhassa kojussa sisällä, joten en osaa niiden toimivuudesta sanoa mitään. Vaikka kyllä niihinkin näytti olevan menijöitä.
Yövyimme kojuissa 27A, 7A ja 26A. Ne olivat niin uusia, ettei varmaankaan kaikki ajatellut koukut olleet vielä kohdallaan, mutta olennainen löytyi. Kaikki kojumme olivat kaksi”huoneisia” kahden hengen kojuja – siis neljälle hengelle mitoitettuja. Kummassakin ”huoneessa” oli kerrossänky. Väliseinän avattavasta luukusta pystyi antamaan viereisessä huoneessa majailevalle vaikkapa välineistöä.
Hiljaa kojuissa tuli olla, mutta kuiskaamalla pystyi välttämättömimmät asiat toimittamaan. Nykyaikaa edusti WhatsApp, jota käytimme keskinäisen viestittelyn lisäksi myös muiden kojulaisten. Sitä varten ohjaaja perusti karhukojulaisille ryhmän, jossa kulki tieto missä elämiä milloinkin liikkui. Kännykät ja muut laitteet tuli tietenkin olla äänettömällä.
Kun saavuimme kojuun, laitoimme kiireesti kaiken valmiiksi. Kamera kiinni kuvauslankkuun. Eväät esiin niin, ettei tarvitse rapistella ja riipiä repun vetoketjuja. Siis kaikki niin, että pystyi olemaan kuin ”ei olisi siellä”. Halusimme karhujen tulevan mahdollisimman lähelle. Niillä on tarkka kuulo ja tulevat lähemmäksi, jos eivät kuule ihmistä.
Infossa tähdennettiin, että kojuissa ei saa juoda alkoholia, ei tupakoida, ei osoittaa valoa kojusta ulospäin. Näin koko yö. Aamulla voi seitsemän jälkeen hipsiä aamiaiselle, mieluiten kaikki kojulaiset yhtä aikaa.
Mitään erityisiä varusteita en tarvinnut. Minulla oli normaalit ulkoiluvaatteet. Infossa sanoivat, että kaikki kengät sopivat. Olin kuitenkin hyvilläni, että tulin pakanneeksi vaelluskengät, sillä pitkospuille johtava polku oli sateen jäljiltä aika löllöä. Lämmintä vaatetta tietenkin kojuun varuiksi. Talon puolesta oli tarjolla makuupussi ja huopa, mutta niissä on hankala istuskella. Makuupussin olisi voinut laittaa vyötäröön asti lämmikkeeksi, kun istuu kytiksessä, jos olisin tajunnut.
Tuo tosiaan on hyvä idea, että vaihtaaa kojuja, jotta pääsee näkemään villieläimiä erilaista taustaa vasten. Omia suosikkeja ovat ilman muuta maisemien puolesta lampi ja suo.
Hei Mikko, samoilla linjoilla, minusta kojunvaihto oli hieno idea. Hyvä kun ehdottivat, itse en olisi tajunnut.