Pikakelauksella koimme muutamia liikunnallisia aktiviteetteja Loviisan ja Haminan seuduilla. Kyse oli mediamatkasta ja siksi aktiviteetteihin käytettiin vähemmän aikaa kuin jos olisi lomalla näitä samoja asioita kokemassa. Mutta yhtä kaikki, kyllä pääsimme jyvälle.
Melontaretkelle lähdimme Strömforsin ruukkialueelta. Ohjelmapalveluyritys Wellsters järjesti meille kanootit ja kajakit. Saimme valita. Minä päädyin melontaohjaaja Jari Jokisen kanssa kajakkiin.
Ennen melomista hörppäsimme nokipannukahvit. Kyllä ne jo maistuivatkin. Moni, kuten minä, oli jo ehtinyt istuskella kulkuneuvoissa tunteja päästäkseen perille. Matkahan Helsingistä Ruotsinpyhtäälle ei ole kovin pitkä. Reilu tunti autolla, mutta meistä moni tuli eri puolilta pääkaupunkiseutua.
Melontaretkeä piti typistää, jotta pysymme aikataulussa. Mutta sinä aikana minkä Kymijoen haaralla vietimme, silmä lepäsi rantojen vehreydessä. Voin vain kuvitella miltä ruska-aikana näyttää. Harmaahaikarakin asettui poseeraamaan rantatöyräälle.
Melominen kajakilla sujui helpommin kuin kuvittelin. Turhaan kaverit ovat pelotelleet kajakin kaatumisesta ja eskimokäännöksistä. Vaikeimmat kohdat ovat kajakkiin meno ja sieltä pois tulo. Eikä sekään ollut kovin vaikeaa. Jarin mukaan kajakit ovat vakaita. Varmaan kajakinkin saa kaatumaan, mutta ainakin se osuus Kymijoen sivuhaaraa, jonka meloimme oli aika leppoisaa virtaukseltaan.
Vielä ehtii tänä syksynä melomaan, mutta on Strömforsin ruukkialueella muutakin. Seppä kolkuttelee pajassaan, tosin nyt ei ole enää taontanäytöksiä kuten kesällä, mutta seppä vaihtaa kuulemma mielellään muutaman sanan vieraiden kanssa silloin kun on paikalla.
Suppailla voi, jos pirta kestää – no ehkä sen jättäisin odottamaan ensi kesää. Wellsters vuokraa monen tasoisia suppilautoja, bambuisiakin. Yksi oli niin iso, että mietin montako siihen mahtuu.
Strömforsin ruukkialueella kuljeskelu ja rakennusten tutkiminen on tietenkin oma juttunsa. Joukossa on rakennuksia jopa 1600-luvulta.
Kymmenen kilometrin vaellusreitti – Jarin mukaan osin vaativakin – alkaa kirkolta. En vielä sitä ehtinyt kokeilla, mutta jotain on jätettävä seuraavaan kertaan.
Tässä kohtaa on vielä aamu. Mitä kaikkea ehdimmekään kokea saman päivän nimiin. Alpakoita, suota, puhumattakaan seuraavasta päivästä.