Kesytettäviä hiuksia, onnetonta rakkautta ja uudelleen kohtaaminen nuoruuden rakastetun kanssa. Australiaan ja hieman Thaimaahankin matkasin lukemalla Lucinda Rileyn Helmen sisar-kirjan. Tarina kulkee kahdessa eri aikakaudessa. Uskottavuuden rajamailla liikutaan, silloinkin kun kyse on 1900-luvun alun ihmisistä.
Yli 700 sivun tarinaa voisi lyhentää vaikkapa poistamalla tarpeetonta tekstiä, kuten ”tilasin puhelimella noutoruokaa”. Mielenkiintoisia olivat kuitenkin Australian aboriginaaleihin liittyvät kuvaukset. Australia on minulle vieras maa, en ole siellä koskaan käynyt (vielä). Australialaisia olen tavannut paljonkin. Heitä on vieraillut yritykseni Cosy Finlandin illallispöydissä, vaeltanut kanssani yhtä aikaa Santiagon teillä ja nuoruudessani heitä majoittui kuukausien pituisilla Eurooppa-kierroksillaan hotellissa Lontoossa, jossa olin töissä. En ole koskaan tavannut ikävää australialaista. Pitää tsekata paikan päällä.
Järkälemäistä Helmen Sisarta tuskin viitsii ottaa mukaansa matkoille, mutta fiilistelemään sen avulla pääsee ennen tai jälkeen matkan.
Helmen Sisar on neljäs Seitsemän sisarta -sarjan kirjoista. Viides teos Kuun sisar ilmestyi viime keväänä. Olisi varmaan pitänyt aloittaa ensimmäisestä kirjasta. Silloin ehkä jäisi koukkuun, kuten useat Lucinda Riley fanit.
Irlannista kotoisin oleva Lucinda Riley kuuluu useiden bestseller-listojen kärkinimiin. Uusi tuttavuus Mummolle, mutta jatkan hänen tuotantonsa lukemista. Varasin sarjan ensimmäisen kirjan The Seven Sisters juuri kirjastosta, englanniksi tällä kertaa .
Helmen sisar : Cecen tarina / Lucinda Riley ; suomentanut Hilkka Pekkanen(Bazar 2019)
Seitsemän sisarta -sarja on monin paikoin jopa vaivaannuttavan stereotyyppistä viihdekirjallisuutta, ja mielestäni sarjan kaikissa kirjoissa liikutaan ”uskottavuuden rajamailla”, niin kuin asian osuvasti ilmaisit. Siitä huolimatta tarinat ovat vetäviä ja kirjat koukuttavia ja sopivat täydellisesti korona-ajan nojatuolimatkailuun. Suosittelen siis ehdottomasti lukemaan muutkin osat 🙂
Helmen sisar oli kirjoista mun suosikki ja herätti myös ihan valtavan Australia-ikävän…
Minna, kiitos kommentista. Tässä riudutaan jo valmiiksi monen maan ikävässä ja olen jo varannut kirjastosta näitä Seitsemän sisarta kirjoja. Nojatuolimatkalle ainakin niillä pääsee.