Tänään tällaista matkaesitteen mukaan

”4. päivä: Antiikin Salamis, Pyhän Barnabaan luostari & Pyhän Nikolaoksen katedraali

Aivan uskomatonta, mitä kaikkea tänään on tulossa: Ensinnäkin kiehtova antiikin kaupunki Salamis (sisältää sisäänpääsymaksun), missä roomalaiset muinoin hallitsivat. Kävelemme kymnaasin, foorumin ja kylpylän historiallisten raunioiden ohi. Jatkamme apostolin, marttyyrin ja Kyproksen kansallispyhimyksenä palvotun Pyhän Barnabaan luostariin. Tämänpäiväisen tutkimusmatkamme seuraava kohokohta: komea Pyhän Nikolaoksen katedraali (sisältää sisäänpääsymaksun), jota nimitetään nykyään Lala Mustafa Pasha-moskeijaksi.Sen jälkeen tutustumme perinteisessä mattokutomossa vuosisatoja vanhaan käsityöhön, mattojen valmistukseen. Tulette ihastumaan käsinsolmittujen mattojen monimuotoisuuteen, valmistustapaan ja väriloistoon.”

Tässä kohtaa menin minäkin sekaisin. Mielestäni olin jo kertaalleen Barnabaan luostarissa. Ehkä myös Nikolaoksen katedraalissa. Näitä pyhättöjä on niin monta, etten enää erota niitä toisistaan.

Bussissa kohistiin. Yksi ei halunnut kuulla matkanjärjestäjäesittelyä, toinen kyseli ohjelmaa, kolmas jotain yksityiskohtaa jo ties monetta kertaa.

Kävi ilmi, että Jan-opas oli muuttanut ohjelmaa. Joku bussin perällä muistutti vielä kertaalleen siitä, että opas ei ollut maininnut Nikosian reissulle tarvittavan passia mukaan. Kapinahenkeä. Jan lupasi päivittää ohjelman ja jakaa sen kirjallisena.

Mattokaupassa kävimme. Ei saanut kuvata. Mutta kernaasti ostaa.

Noudatan ortodoksisen kalenterin mukaista paastoa, hieman päivitettynä tosin. Olen ostospaastolla eli en salli itseni ostavan mitään mistä jää jälki maailmaan. Syödä, juoda ja palveluita saa käyttää mielin määrin. Matot saivat olla. Ne saivat olla jo muutenkin. Yritin selvitä yhdellä vatsatautipillerillä kahden sijaan, mikä kostautui. Toisaalta mattokauppiaat jättivät rauhaan, sillä vietin mattokauppoihin varatun tunnin vessassa.

Famagusta – Varoshan aavekaupunki

Noin 43 000 asukkaan yliopistokaupunki Famagusta koostuu modernista ja vanhasta osasta.

Famagustan eteläpuolella sijaitseva Varosha oli vielä 1970-luvun alussa matkailijoiden ja jopa jetsetpiirien suosiossa oleva lomanviettopaikka.  Nykyään Varosha näyttää lähinnä aavekaupungilta. Varosha autioitui 1974 ja nykyään se on Turkin armejan hallussa. Kävimme alueella, mutta siellä ei saanut kuvata. En edes yrittänyt. Katselin vain ihmeissäni aiemmin hotellina toiminutta rakennusta, josta ihmiset olivat paenneet henkensä kaupalla vuonna 1974.  Siellä ei ole remontoitu vuosikymmeniin.  Nyt se näytti talon luurangolta ammottavine ikkuna-aukkoineen.

Famagustassa  kuvattiin nykyisen Arkin Palm Beach -hotellin (entinen Contantia) alueella Exodus-elokuva. Vuonna 1960 ensi-iltansa saanut elokuva perustuu Leon Urisin samannimiseen romaaniin, jossa laivan juutalaiset päättävät ruveta nälkälakkoon Famagustan satamassa.

Famagustan kaupunki häämöttää.

Feikkitavaraa

Pohjois-Kyprosta ei ole tunnustanut muu maa kuin Turkki. Se on siis kansakuntien ulkopuolella. Suoria lentoja Ercanin -kentälle ei ole, siksi mekin käväsimme maassa manner-Turkissa. Pohjois-Kypros ei myöskään voi käydä itsenäisesti ulkomaankauppaa. Kaikki tapahtuu Turkin kautta. Turkkilaista tavaraa ja feikkituotteita eli tuotemerkkien väärennöksiä myydään kaikkialla ja vieläpä rinta rottingilla, ainakin näennäisesti.

Katso mitä Suomen tulli sanoo tuoteväärennösten tuonnista matkalta.  Lisätietoa tästä linkistä

 

Pienoismallipuisto