Oletko kuullut hylkeistä bongaamassa sukellusveneitä? Tai huippusalaisesta operaatio Palmenista? Gålöstä? No, en minäkään, ennen kuin osallistuin Turun ammattikorkeakoulun organisoimalle saarihyppelylle. Kävimme Ruotsissa Gålön saarella, joka joskus aikoinaan oli saari mutta nykyään kiinni mantereessa, sekä Ahvenanmaalla, Korpoströmissa ja Örössa. Neljän saaren hyppelyn tarkoituksena oli löytää kehityskohtia matkailupalveluissa.
Gålön saarelle on Tukholmasta matkaa nelisenkymmentä kilsaa, reilun puolen tunnin bussimatka. Bussiaikataulut löytyvät tästä.
Matkasimme kuitenkin tilausbussilla. Bussissa istui matkanjärjestäjiä, toimittajia ja reissun järjestelyihin osallistuvia.
Ryssevik-opaste vilahti hieman ennen Gålö Havsbadetia, jossa pysähdyimme lounaalle. Mikähän historia tuolla Ryssevik-kylällä on?
Gålön saarelta löytyy Ruotsin eteläsaariston pisin hiekkaranta. Näin meille kerrottiin, tutustumaan emme kuitenkaan ehtineet. Kun ruotsalaiset puhuvat eteläsaaristosta, se tarkoittaa Tukholmasta etelään olevaa saaristoa. Mummon mitoilla ilmaistuna alue on kartalla sormenverran alempana kuin Tukholma.
Gålön hyljeaseman salainen operaatio
Gålö Havsbadetista noin kymmenen minuutin ajomatkan päässä sijaitsee Gålön hyljeasema.
Hylkeitä ei Gålön hyljeasemalla nimestä huolimatta näy, kuvia kyllä. Ja houkuttavia kieltokylttejä. Tiedäthän, kaikki mikä kielletään, houkuttaa. Kieltokyltit ovat kuitenkin ainoastaan osoituksena menneestä maailmasta, ajasta jolloin paikalla toimi Ruotsin puolustusvoimien huippusalainen operaatio ”Operation Palmen”. Operaation salaisista salaisimmat olivat hylkeitä.
Kaiken takana on Valdemar Fellenius, hyljekuiskaaja – siksi häntä varmaan nykypäivinä kutsuttaisiin, jos eläisi. Hän keksi, että hylkeitä voisi opettaa bongaamaan alueella liikkuvia vieraan vallan sukellusveneitä. Ruotsin puolustusvoimat innostui ajatuksesta. Näin turvattiin kauppalaivaston kulku saaristossa.
Nykyään Gålön hyljeasemaa kehitetään matkailijoiden käyttöön. Yhteisillä rahoilla kun sitä on elvytetty, niin pääsy tulee olla kaikilla. Siksi alueen pikkumökeissä yöpyjien lomassa vaeltelee myös päivävierailijoita. Mökkiläisten mukavuuksiin kuuluu tällä haavaa maisemasuihku ja ulkovessa, hyyskä kuten tällä reissulla korviin niin monesti kantautui. Huussi.
Matkailutuotetta kehittävä ranskalaispari
Isabelle ja Olivier Boujou ovat kaksinkertaisia maahanmuuttajia. He muuttivat aikoinaan Ranskasta Ruotsiin. Sitten takaisin Ranskaan. Ja taas takaisin Ruotsiin. Nyt he ovat asuneet Ruotsissa kymmenisen vuotta. Isabelle pyörittää matkatoimistoa ja siksi kokonaisuuteen istuu tämä hieno hyljeaseman maisema, jonne pariskunta pykää turisteille sopivia majoituspalveluja. Mökit ovat jo valmiina, samoin keittiörakennus. Seuraavaksi on tulossa saniteettirakennus suihkuineen ja vesivessoineen. Valmista on kuulemma vielä tämän vuoden puolella. Perustukset näkyvät jo. Mahtaako täälläpäin olla ripeämpiä puolalaisia rakentamassa kuin Suomessa. Juuri putkirempan kokeneena uskallan epäillä. Mutta toisaalta jos vaikka myöhästyy, turistit varmaan tulevat vasta kesän korvilla.
Saariston puolustuskohteet -reissu on rahoitettiin EU-tuella. Turun ammattikorkeakoulun hallinnoiman Ruotsin, Ahvenanmaan ja Turunmaan saariston EU-hankkeen tarkoituksena on kehittää puolustuskohteista saariston matkailuvaltteja. Mukana seilasi matkatoimistoväkeä ja toimittajia sekä hankkeen toimijoita. Reissulta kerättiin asiakaskokemuksia, joiden avulla on tarkoitus hioa palvelut sellaisiksi, että kansainväliset matkanjärjestäjät innostuisivat tuomaan asiakkaitaan kohteisiin.