Matkaa Narva-Jõesuuhusta Narvan keskustaan on 16 kilometriä. Sotamuistomerkki toisensa jälkeen vilahtaa bussin ikkunasta. Narvan kaupunkiin tietää tulleensa kun kaksi linnoitusta ilmestyy näköpiiriin. Iivanan linna vuodelta 1492 on Venäjän puolella ja Narvan linna 1270-luvulta Viron puolella. Kahden valtion välistä siltaa kulkee porukka jalan, polkupyörillä ja autoillaan.
Kummastusta herättää Narvajoen rannalla hienoilla paikoilla tyhjät tontit. ”Ne ovat yksityisessä omistuksessa, perikunnilla ja muilla”, matkanjohtajamme Pekka Linnainen kertoo. Narva pommitettiin maan tasalle toisessa maailmansodassa.
Narvan raatihuone
Narvan pienoismalli
Raatihuonella kannattaa käydä katsomassa rakennus rakennukselta koottua pienoismallia Narvasta ennen sotaa. Siis niin kauan kuin se on vielä siellä. Pienoismalli nimittäin etsii uutta kotia sillä raatihuone muutetaan juhlatiloiksi.
Fjodor Šantsõn on rakentanut pienoismallia kymmenisen vuotta. Urakka jatkuu yhä.
Maailmalla matkatessa olen ihmetellyt tuota bastioni-sanaa. Eikö voi vain sanoa linnoitus. Bastioni on yhden muotoinen linnoitus. Muoto näkyy pienoismallin etualan valleissa.
Tarton yliopiston Narvan oppilaitos
Raatihuoneen vieressä oleva optinen harha on Tarton yliopiston Narvan oppilaitos (Tartu Ülikooli Narva kolledž), joka on rakennettu pörssirakennuksen tilalle. Kannattaa käydä katsomassa. Muna-kahviossa kotoinen tunnelma. Kirjasto sijaitsee yläkerrassa, hissimatkan päässä. Arkitehtuurista kiinnostuneet huom!
Uutta Narvassa
Victorian bastionin kasematit ovat olleet yleisölle avoinna reilun vuoden ajan.
Taas tarvitaan wikipediaa, jotta tietää mitä odotettavissa on.
”Kasematti on linnassa tai linnoituksessa oleva erillinen, yleensä omalla vahvistetulla muurilla varustettu tähystys- tai ampumapaikka.”
”Bastioni: varsinaisesti suomeksi vallisarvi. Bastionilinnoituksen perusrakenne. Nelisivuinen tykkiasema, joka on avoin linnoituksen sisälle päin. Bastionin kyljet muodostivat terävän ulospäin kurottavan kärjen. Bastionit rakennettiin bastionirintamiksi siten, että ne pystyivät tukemaan viereisen bastionin taistelua eikä linnoituksen edustalle jäänyt katvealueita, joihin puolustuksen tuli ei olisi yltänyt.”
Hyvän oppaan johdolla historia aukeaa. Vallien sisällä kulkevissa tunneleissa on lepakoita mutta ei rottia. Rotille ei ole mitään syötävää. Ryhmä pysyi hyvin koossa, oppaan ei tarvinnut juurikaan laskeskella osanottajia.
Kreenholmin tekstiilitehtaan autiot salit
Vielä mahtui päivään vierailu Kreenholmin tekstiilitehtaan alueella (Kreenholmi Manufaktuur). Sitä kutsutaan Viron Finlaysoniksi. Narvajoen saaressa sijaitseva tehdas on työllistänyt yli 10 000 ihmistä. Kerrotaan jopa sellaisestakin luvusta kuin 16 000.
Tehdassaleja oli neljässä kerroksessa. Energia otettin Narvajoen koskessa toimivasta vesiturbiinista.
Vuonna 1857 perustetun tehtaan alueella sijaitsivat aikoinaan myös tehtaan sairaala, työläisten kasarmit, johtajien talot ja puisto. Neuvostostoliitto sortui, Viro itsenäistyi uudelleen ja tekstiiliyritys yksityistettin vuonna 1994. Konkurssi koitti vuonna kuitenkin 2010.
Nykyään alueella hortoilevat satunnaiset turistiryhmät oppaineen.
Matkailutoimittajien Killan lehdistömatka yhteistyössä Viron matkailun edistämiskeskuksen kanssa.