Uumajaa lähestyttäessä olen tutkinut kasapäin matkailumateriaalia, joita info-pisteet auliisti jakelevat. Niissä on lähes jokainen lätäkkö luetteloitu.
EU:n kulttuuripääkaupungille näytti tulleen kiire. Joka puolella on rakennustyömaita ja nostokurkia, melkein kuin Helsingissä viime vuodet mukaan lukien aika, jolloin Helsinki toimi maailman design-pääkaupunkina.
Kulttuurikeskus Väven, Uumajan uusi vetonaula, odottaa vielä valmistumistaan. Kulttuurikeskukseen muuttava kansankirjasto on tarkoitus vihkiä käyttöön 21.11.2014. Silloin alkaa saamelaisten kahdeksas vuodenaika. Saamelaisten vuosi jakautuu neljän vuodenajan sijasta kahdeksaan. Saamelaisuus oli yksi kulttuurikaupunkihankkeen tärkeistä teemoista. Kulttuurikeskuksen yhteyteen avataan 162 huoneen U&Me –hotelli.
”Uumaja on naisten kaupunki ja se saa myös naishistoriaa valottavan museon. Aivan ainutlaatuinen ”, hehkuttaa Uumaja-oppaamme Valter Linghult. Hän kertoo myös, että vasta kolme viikkoa sitten saivat joen rantapuiston, kaupungin paraatipaikan valmiiksi.
Kulttuurikaupunkikausi on jo yli puolivälissä ja ihmetyttää eikö rakennusasioita saada paremmin koordinoitua. Ei varmaankaan. Liekö kyse samasta ilmiöstä, jonka takia oma kotikatumme revitään auki kerta toisensa jälkeen, uudestaan ja uudestaan. Yksi laittaa sähkökaapeleita, toinen valokuitua, kolmas kaukolämpöputkia, eikä näitä saada synkattua samaan ajankohtaan vaikka se olisi taloudellisestikin varmaan järkevää. Kaikilla toimijoilla omat aikataulut rulettaa oli sitten kulttuurikaupunkivuosi tai mikä. No, en jää selvittelemään mikä on syynä Uumajassa.
Kaupungin puutarhuri Mikael Holm pantiin tiukalle paikallisessa sanomalehdessä perennojen vuoksi. Englannista tilattiin 12 eri lajia, Ruotsista vain kahta. Ruotsista ei hänen mukaansa löydy puutarhaa, joka voisi toimittaa perennat ”sen laatuisina, niitä määriä ja siihen hintaan, jonka haluamme”.
Näistä perennoista on puhuttu |
Koivut ovat Uumajan tunnusmerkki. Sitä symbolisoi valko-mustana vanhan rakennuskannan seassa kohoava Vävenin kulttuurikeskus.
Joki on Uumajan ylpeys ja siitä halutaan kaupunkilaisten kohtauspaikkaa. Kolmeen alueeseen jakautunut ranta-alue: nuoriso, keski-ikäiset ja rauhaa hakevat.
Paikallislehdessä kerrotaan kuolleiden lohien kauhistuttavan kaupunkilaisia. Moni pitää nenästä kiinni ohittaessaan kävelykadulla kaupungin ulkolaidoilla kohdan, jossa kuolleet lohet mätänevät. Tekijöistä tuntuu olevan pula täälläkin. Lohet tunnustetaan, mutta kenen kuuluisi siivota ne pois rannoilta, siitä nousi poru.
Kiveä Kiinasta
Hämmästelin tässä taannoin sitä, että joku kertoi kotoisen Helsingin Keskuskadulle tuotetun katukivet Kiinasta asti. Eikö meillä ole itsellämme kiveä vaikka millä mitalla? Niin on kiinalaista kiveä täälläkin, uusissa rakennuksissa. ”Puretuista taloista säästettiin kuitenkin kivijalat”, kertoo oppaamme.
Kaupungin vanhimmat rakennukset ovat valmistuneet vuoden 1888 jälkeen, sillä aiemmat tuhoutuivat tulipalossa sen vuoden juhannuksena. Kummallista on, että myös Ruotsissa paloi myös Sundsvallissa samana yönä.
Vuosina 1888-93 kaupungin arkkitehtina toiminut F.O.Lindström levensi tiet suunnitelmissaan yhdeksästä metristä 18 metriin. Esplanadin vielä leveämmäksi, 66 metriseksi.
Uumajalle terva oli aikoinaan tärkeä vientituote. Kun kaupunkiin perustettiin yliopisto, sen asukasmäärä lähti kasvuun. Nykyään 118 000 asukasta.
Eniten lääninsellivankila on muuntautunut Gamla Fängelset –hotelliksi. Kätevää. Vankiselli toimii hyvin yhden hengen huoneena, joista yleensä saa pulittaa aika lailla tavallisissa hotelleissa. Toki täytyy varautua askeettisuuteen, niin vessat kuin suihkutkin ovat yhteiskäytössä.
Bildmuseet – Umeå University
Bildmuseet- Umeå University väljyyttä ja näköaloja |
Lasiseinän taakse suihkuun
Hotel Avenyn on suunnitellut Maya Iwdal
Hotel Avenyssa näkee sängystä kylpyhuoneeseen
ja
kylpyhuoneesta sänkyyn
Opasteita osataan tehdä Ruotsissa
Ravintolan jononjärjestelijä – liitutaulu kertoo missä mennään |
Tupakointikielto ruotsalaisittain |
Lottas krog
Ensin opastetaan vieraita toimimaan oikein
Palkkiona maistuva varras |