Kalastusmestari Tauno Heikuran mielestä Luoja ei laske eletyksi ajaksi niitä päiviä, jotka ihminen viettää järvellä tai joella. Hän vastaa kalastustoiminnasta Kajaanista 14 kilometrin päässä olevalla Ruuhijärven virkistysalueella.
Paikallisten pilkkikisojen ja SM-kilpailujen lisäksi Ruuhijärvellä kalastetaan joko omatoimisesti tai ohjatusti. Viime vuosina omatoimikävijöiden määrä on lisääntynyt. Laavuissa pääsee paistamaan saalistaan tai vaikka makkaraa. – Monet ulkomaalaiset hämmästelevät mutkattomuutta ja ilmaista palvelua. Pilkotut puut odottavat tulen tekijää, jätehuolto hoidetaan ja apua saa tarvittaessa, kertoo Heikura.
Huoltorakennuksen kioskista voi ostaa kalastusluvan, tosin sen saa myös halutessaan kännykkälatauksena.
– Olemme nettikalastuslupien syntysijoilla. Se otettiin täällä käyttöön ensimmäisenä Suomessa.
 |
| Iso-Ruuhijärvi erämaata Kajaanin kaupungin kupeessa |
Kalastuslupa tarvitaan
Ruuhijärveä kiertää luontopolku. Sen ympäri vaeltaminen luonnonihmeitä ihastellen on suosittu vaihtoehto niille, jotka eivät kalasta.
– Tulistelemassakin voi pistäytyä, Heikura sanoo.
Paikallinen ilmaisu tarkoittaa nuotion ääressä istumista. Laavulla oleskelu – jotkut yöpyvätkin – ei maksa mitään mutta kotavuokra on viisi euroa kerralta.
Alueella ei ole jokamiehen oikeuksia vaan pilkkiminen ja jopa mato-onkiminen tarvitsevat kalastusluvan. Heikura tosin sulkee silmät, jos näytät nelivuotiaalta.
Kalastuslupia myy tämän hetkisen käytännön mukaisesti vesialueen omistaja. Ruuhijärven omistaa Kajaanin kaupunki.
– Muutos kalastuslakiin on tulollaan, ehkä muutaman vuoden päästä, Heikura arvelee.
Hän pitää valtakunnallista kalastuslupaa hyvänä ratkaisuna.
– Se helpottaisi kovasti, sillä samassa järvessä voi kulkea kylän raja tai olla paljon pieniä vesialueita. Mistä tavallinen ihminen sen voi tietää missä rajat kulkevat?
Heikura piirtelee esimerkin Turun Rymättylän alueelta, jossa jopa pieniä kiilamaisia vesialueita kuuluu eri kalaveden omistajille.
Roskakalaa ei ole olemassa
Ruuhijärveen istutaan vuosittain viisi-kuusituhatta kiloa Kuhmossa kalankasvatuslaitoksella kasvatettua kalaa, esimerkiksi kirjolohta tai taimenta. Kalat istutetaan pyyntikokoisina, siis reilun kilon painoisina järveen.
Niiden lisäksi pyydykseen tarttuu kuhaa, mutta myös vajaasti hyödynnettävää kalaa. Roskakala-termin Heikura peittoaa kärkevästi.
– Roskakalaa ei ole vai löydätkö määritelmän jostain, Heikura kysyy.
– Sitä paitsi särkikalat nousevat tulevaisuudessa arvoon arvaamattomaan. Kylmäsavustettu säyne oikein käsiteltynä tulee olemaan tulevaisuuden herkku.
Heikura oli aamulla tavannut Kajaanin Koutalahden sataman kalankäsittelyhallissa kalastajan, joka perkasi kuoretta savustusta varten. Herkku oli lähdössä autoklaavauksen eli painekäsittelyn jälkeen Valtioneuvoston tilaisuuteen Helsinkiin.
Suurin Ruuhijärvestä nostettu kala on hauki ja se painoi 13,5 kiloa.
– Rysällä, joskus 90-luvun alkuvuosina.
Vieraita Eurooppaa myöten
Ruuhijärven ovat löytäneet muutkin kuin paikalliset.
– Jokainen tallaaja kun lasketaan, lähempänä 10 000 kävijää on vuodessa.
Keski-Euroopasta käydään kalastamassa, samoin Venäjältä.
– Vuoden vaihteessa – venäläisten loma-aikaan Ruuhijärvellä käy parhaimmillaan toistatuhatta venäläistä.
Ne ovat lähinnä tavallisia perheitä tai ystäväporukoita.
– Rikkaat suuntaavat Alpeille.
Autoilevat rengasmatkailijat viipyvät pari päivää kussakin kohteessa kuten Kajaanissa, Kuusamossa ja Rovaniemellä. He vuokraavat välineitä ja ovat tyytyväisiä kun saavat opastusta kalastusasioissa.
Kainuulainen kalakeitto
– Ruokaa järjestämme yli viidelle hengelle. Kaksi paikallista pitopalveluyritystä pitää huolen suuremmista ryhmistä. Jos haluavat kalaa, niin me valmistamme kalaa, Heikura lupaa.
Pöytään ilmestyy höyryävä kainuulainen kalakeitto. Kattilan pohjalta löytyy ruisleivänmuruja.
– Paikallinen tapa suurustaa keitto: ruisleipää kuivana tai näkkileipää.
Sipuli ja tilli ovat eri astiassa, ajatellen allergisia ja sipulia muuten karttavia. Ennen muinoin käytettiin kapakalaa eli kuivattua kalaa keiton tekemiseen.
 |
| Kajaani Kalastusmestari Tauno Heikura |
Ruuhijärven huoltorakennus avoinna valon mukaan: talvella 7-15, kesällä 6-22
www.ruuhijarvi.fi
Kalaherkkuja on siinä monenlaisia.Kysynkin miten hienoilla savustus vehkeillä Isolla Ruuhijärvellä savustetaan kalaa?????
Ei kait vaan savustus vehkeet ole turhan panttina.
Onko ne kenties käyttökiellossa?Onko joku n.s
AMMATTIKALASTAJILLA näpit pelissä.
Ei varmaan tee heille haittaa jos joku lohen.parikin käsittelee ja savustaa siellä.
Hei, kiitos kommentistasi. En osaa enemmän sanoa noista savustusvehkeistä. Ehkä joku paikallinen voi vastata tuohon paremmin. Postaus on aika iäkäs, taitaa viettää jo kymmenvuotispäiviä.