Aivan kuin olisin astunut lapsuuteen viime viikolla, kun vierailin Strömforsin Ruukin Seppien pajassa. Lapsena asuin Lohjalla ja pihapiirissämme oli paja. Seppä kengitti hevosia, jotka odottelivat vuoroaan puomiin sidottuina. Hänen sylinsä oli aina avoin murheelliselle pikkutytölle tai silloin kun aikuiset kiusoittelivat, vaikkapa joulupukilla. Kerran punainen naama ilmaantui kotitalomme porstuan ikkunaan ja sai minut pinkaisemaan pihan poikki…
