Näkemistä, kokemista ja lukemista
Ensimmäinen ajatus lukiessani Katja Keisalan kirjaa Kuubalainen serenadi unelmoiville naisille oli, että voi mihin olet itsesi saattanut. Kirjassa on vahva oman elämän kuvaamisen tunnelma, mikä tuo minussa lukijana jonkinlaista – no en osaa kuvata, mitä tunnetta, mutta tirkistely kavahduttaa. Se ei ole ensimmäinen kerta autofiktiota lukiessani. Mutta ei kai näitä perhepiirin asioita voi tuolla tarkkuudella…
Unohdin rommirusinat pashasta. Rusinat marinoituivat erillisessä purkissa ja ne oli tarkoitus laittaa rommihalukkaille vasta tarjoiluvaiheessa. Mutta sieltä ne löytyivät korin pohjalta, kun vieraat olivat menneet matkoihinsa. Tavanomaisesta poiketen, söimme kolmen hengen pitkäperjantailounaan ulkona, jossa oli mahdollista pitää riittävät turvavälit. Kun rutiinit muuttuvat, unohtuu helposti yksityiskohtia. Mutta ei hätää, rommirusinat tuli syötyä. Itse asiassa varsin herkullinen…
Ennen kuin minut tänä outona vuodenvaihteena hullaannutti tämä toinen projekti, ehdin tehdä yhden uudenvuodenlupauksen: opettelen käyttämään musiikkilaitteistoani. En tiedä onko musiikkilaitteisto termi oikea, Mummon nuoruudessa tuota olohuoneen nurkassa ääntä suoltavaa tolppaa kutsuttiin yksinkertaisesti vain stereoiksi. Laitteistoni on muutaman vuoden ikäinen ja tähän mennessä olen sen mahdollisuuksia käyttänyt Radio Suomea ja Vegaa – niitäkin vain perjantai-iltaisin…
Helsinkiläisessä Oficina-ravintolassa juotu mojito-drinkki herätti kaukokaipuun. Siitä on jo vuosia kun olin Kuubassa. Kuvia olen blogiini laittanut, mutta kirjallisuusluettelo on päässyt unohtumaan. Nyt kaivoin sen muiden matkailijoiden iloksi. Jos olet lähdössä Kuubaan, heittäydy tunnelmiin jo ennen matkaa. Jos et, voihan näitä lukea huvikseenkin. Kirjoja lukemalla avautuu paikalliskulttuuri ja ihmismielen kiemurat, ja saattaapa tarttua jotain hihoihin…
Kirjaston uutuushyllystä suorastaan kirkui päästä mukaan lukukokemuksiini Fidel Castron salattu elämä. Sen on kirjoittanut Castron entinen henkivartija Juan Reinaldo Sánchez yhteistyössä toimittaja Axel Gyldénin kanssa. Pitkään mietin, että henkivartijalla on parempi muisti kuin mummolla. Miten kadehdittavan tarkasti hän kuvaa 1980-luvun – jopa 1970-luvun -tapahtumia osallistujineen päivineen. Voi kun itse pääsisi moiseen tarkkuuteen edes edellisen kuun…
Toimivat Seniorit ry (Huh, näitä tarmonpesiä! Toivon, että itse eläkepäivinäni pystyn samaan. He järjestelevät milloin mitäkin itselle ja muiden iloksi.) järjesti yhteistyössä Viherlaakson kirjaston kanssa Kuuba-teemaisen kirjallisuustapahtuman. Sikojen lahti – tuo kuulu taistelutanner – vilahti esittelyssä tuon tuosta. Oman Kuuban matkani aikana hahmotin lahden vain kartasta, sillä matkamme kohdistui Kuuban läntisiin osiin. Yksi ehdoton kohokohta…
Trinidadissa majoitumme taas all-inclusive paikkaan. Hotel Brisas Trinidad del Mar Baarimikot läträävät mojitoja muovipikareihin. Kaikki on vähän sinne päin, eikä suinkaan viimeisen päälle, mutta tanssimaan pääsee jo aulabaarissa. Turisti temmataan tanssiin mukaan jo vastaanottoseremonioiden aikana Trinidadissa kodit avautuvat kadulle Hieman sivummalla porukka pelaa ja yllättäen joukosta löytyy yksityistä majoitusta tarjoava Adolfo. Yoilicet Gonzáles Velázco tarkkana…
Che Guevaran monumentti ja mausoleumi Santa Clara on Chen kaupunki mutta myös yliopistokaupunki. Keskeinen Vidal puisto houkuttaa kokoontumaan Myydään – tieppi loppu mutta laastaria löytyi Pieni tuliainen, iso ilo Por siempre revolución – Eläköön vallankumous (vapaasti käännettynä) Äyriäisviljelmiä Santa Claran seutuvilla
Matkalla appelsiineja keräämään Aurinkoenergiaa Jäät mojitoihin matkaavat kohti baareja Sokeria kahviin ruokomuodossa
Katamaraaniretkellä Varaderosta Cayo Blancoon pysädytään ihailemaan koralleja. Sinisen sävyt leikkivät Perillä pelataan fudista rannalla yli kolmekymmennen asteen lämmössä. Syödään ja juodaan monta mojitoa. Saarta käytettään pelkästään turistien viihdyttämiseen. . Cayo Blanco – vain matkailijoille avoinna olevalle saarelle järjestetään retkiä Varaderosta Rapu vai mikä lie Tanssia laivan kannella matkalla Cayo Blancon saarelle lähellä Varaderoa.
Tiistaina Havanna – ainakin sillä hetkellä ruuhkaton kaupunki muistuttaa, että kauneus on katoavaista, mikäli sitä ei hoideta. Suuntaamme itään kohti Varaderoa, jonne matkaa on 168 kilometriä. Pian Havannan ulkopuolella ohitse vilahtavat kiinalaisten ja espanjalaisten lääketieteen opiskelijoiden rähjäiseltä näyttävät asuntolat. Lasten leirikeskus on muutettu turistikohteeksi, jota hämmästelemme bussimme nuhruisen ikkunan läpi. Rantaviivassa töröttävät öljynporaustornit. Öljy…
Kuukausipalkan saa helposti tärveltymään maailman yhdessä tunnetuimmasta cabareepaikoista, Tropicanassa. Esitys on keskivertokuubalaisen ulottumattomissa. Noin sadan turistipeson ohjelmalippuun sisältyy pientä purtavaa ja rommia riittävästi pitämään yllä tunnelmaa parituntisen shown ajan. Paikallista kolavirvoitusjuomaa tuodaan pöytään vähemmän kuin rommia. Taivaan alle rakennettuun ravintolaan mahtuu 1500 katsojaa. Tilaa muokataan kävijämäärän mukaan, näin säilyy vaikutelma täydestä salista myös hiljaisempina aikoina. …