Eilen seisoin EMMAssa – Espoon modernin taiteen museossa – keskellä tekstiä sisältäviä spottivalaistuja kuvia. Yhdellä kankaista taitelija Axel Straschnoy kertoo ”Uskomme ja hyväksymme näiden olentojen olemassaolon” -installaationsa taustoista. Mielikuvissani hyppivät pienet vihreät kommunistiukot jossain avaruuden kaukaisuudessa.
Muistan kuinka lapsuuteni kahvikesteillä tädit ja sedät kohottelivat kulmakarvojaan, kun minua paljon vanhempi serkkuni puhui ufoista. Poikaparka on päästään sekaisin. Olisiko silloin ollut pinnalla tämä posadismi, johon näyttelyn kuvat viittaavat, eli posadismi-liike, jossa näyttelytekstin mukaan ”yhteys ulkoavaruudessa oleviin edistyneisiin kommunistisiin sivilisaatioihin mahdollistaisi myös Maassa uudenlaisen yhteiskunnan vailla köyhyyttä, nälkää ja sotaa”. Liike syntyi Argentiinassa, sen perustaja oli J. Posadas. Argentiina on myös installaation tekijän Axel Straschnoyn synnyinmaa, tosin hän asuu nykyään Suomessa.
Serkkuni ufoinnostuksen aikaan kommunistejakaan ei tarvinnut kaukaa hakea, niitä oli laajalti naapurimaassa. Vielä 1970-luvulla kantautuivat viestit Tanskasta (suurin osa sukuani asuu Tanskassa), että poika – siihen aikaan jo aikamies – yhä ufoilee.
Sana- vai kuvataidetta
Axel Straschnoyn installaatio herätti monenlaisia ajatuksia. Sellaisiakin, että mikä näyttelyssä on kuvataidetta. Kyseessähän oli kuvataidepalkinto. Miksi siis pelkkää tekstiä?
Minullehan nuo tekstinpalaset toimivat mielikuvituksen moottorina. Ne loivat kuvateoksen pääni sisällä, mikä varmaan johtui lapsuuden kokemuksista, joissa ei ollut sijaa ufoille sen enempää kuin kommunismille. Minulle mielikuvitukseni maalaamat kuvat riittivät perusteluksi.
EMMA-museon Axel Straschnoyn installation sivuilla kerrotaan, että tekstit ovat ”mielenosoitusbanderolleja muistuttavia suurikokoisia kankaita, joihin on käsin maalattu otteita Posadaksen puheesta”. Kyseessä on J. Posadaksen vuonna 1968 julkaistu puhe.
Tekstillä on historiansa EMMAn tiloissa
Palataan vielä EMMA-museon tiloihin. Nehän sijaitsevat entisessä Weilin+Göösin painotalossa, WeeGee-taloksi nykyään kutsutussa. Sieltä on ennenkin lähtenyt monet kirjat ja tekstit maailmalle.
Uskomme ja hyväksymme näiden olentojen olemassaolon -näyttelyn avajaispuheita
Eilisissä avajaispuheissa kiiteltiin mittavaa joukkoa näyttelyn järjestelyihin osallistuneita. Voi kuinka mielelläni olisin nähnyt heidät lavalla, mutta yleisön joukossa lymyilivät. Itse taiteilija saatiin onneksi kukkakimppunsa noutamaan ja pienen puheen pitämään.
Suomen taideakatemian säätiön palkinto
Virallisissa puheenvuoroissa kerrottiin Suomen taideakatemian säätiön palkinnosta. Se on EMMAn ja Espoon kaupungin kanssa yhteistyössä jakama kuvataiteen alan palkinto. Viime vuonna, eli 2025 sen sai neljä taiteilijaa. Pääpalkinto annettiin kuvataiteilija ja elokuvantekijä Axel Straschnoylle. Pääpalkintoon kuuluu sekä apuraha että kutsu toteuttaa näyttely EMMAssa, mikä oli juuri se kokonaisuus, jonka näin avajaisissa ja joka on esillä 9.8.2026 asti.
En olekaan käynyt EMMAssa ikinä, vaikka sitä kovasti kehutaan. Nyt olisi ihan kiinnostavalta kuulostava näyttely taas. Sijainti ei omasta näkökulmastani ole paras mahdollinen, mutta täytyy yrittää käydä.