Tiesitkö tämän Kierrätyskeskuksista?

Matkamuistoja ja tuliaisia voi hankkia muualtakin kuin niitä myyvistä turistimyymälöistä. Monet trendien aallonharjalla kulkevat matkailijat ovat jo vuosia hyödyntäneet kirpputoreja ja kierrätysmyymälöitä tuliaisostoksissaan.

Kävin Espoon Nihtisillassa olevassa Kierrätyskeskuksessa, en tosin ostotarkoituksissa, vaan Ympäristötoimittajien tutustumiskäynnillä. Ällistyin mitä kaikkea Kierrätyskeskuksessa tehdään. Ja mitä sieltä löytyy! Saimme vierailumme aikana kierrellä tietenkin myymälässä, mutta myös kulisseissa.

Suomen suurin Kierrätyskeskus Espoon Nihtisillassa

Selvennettäköön vielä, että kierrätyskeskusta käytetään yleisnimityksenä paikoille, jotka vastaanottavat ja myyvät käytettyjä tavaroita. Lisäksi Suomessa toimii Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, joka on kunnallinen yhtiö ja tunnettu brändi. Arkikielessä nämä kaksi merkitystä menevät usein sekaisin.

Kierrätyskeskuksia on ympäri pääkaupunkiseutua, kaikenkaikkiaan neljätoista ja lisäksi vielä verkkokauppa.

Espoon Nihtisillassa (Kutojantie 3) sijaitseva Kierrätyskeskus on Suomen suurin ja osa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskusta. Siellä työskentelee muutamien vakituisten työntekijöiden lisäksi osatyökykyisiä ihmisiä, työkokeilijoita ja kieliharjoittelijoita määräaikaisissa työsuhteissa. Löytyypä joukosta tiktokkaajiakin, jotka esittelevät toimintaa (@kierratyskeskus.fi) | TikTok

Nihtisillan Kierrätyskeskuksessa on mm. kierrätysmyymälä, lajittelukeskus, korjausverstaita, ompelimo ja materiaalitukku. Sieltä lähtee myös liikevaihdoltaan muhkeankokoisen verkkokaupan tuotteet maailmalle.

Kierrätyskeskus Nihtisilta on kaiken kaikkiaan noin 10 000 neliötä käsittävä rakennus, jonka myymälästä voi hankkia itselleen tarpeellista tavaraa. Ja monelle suuri helpotus: sinne voi myös viedä ylimääräistä komeroissa hautuvaa tavaraa.

Käyttökelpoinen tavara ja jakeet hyötykäyttöön – ympäristö kiittää

Jokin aika sitten minulta kysyttiin, miksi jae eikä jäte? Yritin hahmotella eroa näin. Jäte on kaikki se tavara, josta haluan luopua – rikkinäinen kattila, kulahtanut paita tai se mystinen muovihärpäke, jonka tarkoitusta en enää muista. Kun se lähtee kodistani kohti taloyhtiömme roskista, se on jätettä.
Jae jätteestä tulee, kun jäte lajitellaan omiin pönttöihinsä: muovijae, biojae, metallijae…jne.

Kun ihminen lahjoittaa tavaran kierrätykseen, tavara ei muutu jätteeksi tai jakeeksi, jos se voidaan käyttää uudelleen.

Vuoden 2025 tilastojen mukaan Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksesta on ohjattu uudelleenkäyttöön 9 miljoonaa tavaraa – myyty siis – ja 3,9 miljoonaa tavaraa on annettu ilmaiseksi.

”Myyntituloilla rahoitetaan kierrätyskeskusten toimintaa. Valmentavaan työllistämiseen saadaan työllistämistukia mutta suurin osa toiminnasta rahoitetaan omalla, lähinnä myymälöiden toiminnalla,” Miia kertoo.

Pääkaupunkiseudun neljäntoista Kierrätyskeskuksen sekä verkkokaupan tuotteiden lajittelu ja hinnoittelu tehdään suurelta osin Nihtisillan lajittelukeskuksessa. Kahdeksisenkymmentä työntekijää lajittelee tavaroita.

Vuodessa vastaanotetaan 4,4 miljoonaa kiloa lahjoituksia, josta miljoona kiloa vaatetta ja toiset miljoona kiloa kirjoja, loput sekalaista.

Osa lahjoituksista menee sellaisenaan myyntiin. Pikkuvikaiset, hyvälaatuiset vaatteet menevät The Most Wanted -osaston kautta korjattavaksi ja myyntiin. Näprä-osastolla jalostetaan tuotteista, joita ei pysty myymään sellaisenaan, askartelutarvikkeita. Päiväkodit ja koulut voivat tilata maksutta tarvikkeita askarteluun.

Ilmaisjakeluun ohjataan sellaiset tavarat, joilla on vielä käyttöikää, mutta jokin myynnin estävä vika, kuten pieni reikä tai tahra.

Elektroniikkaverstaassa kunnostetaan lahjoituksista toimivia laitteita mahdollisuuksien mukaan. Jos ei voi korjata, materiaalit eritellään ja otetaan talteen.

Jätteeksi ohjataan selvästi pilalla ja täysin käyttöikänsä päässä olevat jakeet.

Kierrätyskeskuksen varastoautomaatit Ahmatti, Rohmu ja Hamsteri nielevät sisäänsä tavaraa. Pelkästään Rohmuun mahtuu 25 000 kirjaa.

Käytetyt huonekalut herättävät usein kysymyksiä, kun ludeongelma on alkanut hiipiä tietoisuuteemme.

”Sohvat ja muut vastaavat tutkitaan jo keräysvaiheessa asiakkaan luona. Toinen tarkastelu tehdään paikan päällä Kierrätyskeskuksessa. Joissain tapauksissa otetaan ludekoira avuksi”, Miia kertoo.

Vaikka en varsinaisesti ostosreissulla ollut, tuli sen verran katseltua, että mukaan tarttui skumppalasi. Rikoin suvussa kulkeneen neljän skumppalasin sarjasta yhden. Silmämääräisesti osui kohdalleen, mutta oikea ei ollut. Tuskin kukaan kuitenkaan huomaa eroa vitriinissä.