Oulu kumppaneineen on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Yhteensä kumppaneita on 39. Kajaani on yksi niistä. Oulun valmistumisesta jo kerroinkin postauksessa ”Oulu matkalla Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 Tässä postauksessa kerron muutamista kiinnostavista projekteista Kajaanin osalta.
Toukokuussa järjestetyllä lehdistömatkalla tutustuimme Oulun ja Kajaanin järjestelyihin. Ensimmäiset päivät kuluivat Oulussa. Sen jälkeen jatkoimme junalla Kajaaniin.
The Guardianin mukaan Oulu-Kuopio -junareitti kuuluu Euroopan kymmenen kauneimman maaseutujunamatkan joukkoon. Saimme kokea siitä parin tunnin pätkän. Junan kkunasta näkyi metsää, järviä ja kumpuilevia maisemia. Niin tuttua maisemaa suomalaiselle!
Entinen suojeluskuntapiirin toimitalo Sissilinna
Kajaanin kaupunginteatterin hallintopäällikkö-tuottaja Anja Lappi-Hautamäki toivotti porukkamme tervetulleeksi tutustumaan Sissilinnan tiloihin.
Sissilinna on rakennettu vuonna 1926 ja se toimi alun perin suojeluskuntapiirin toimitalona. Nykyään Sissilinna on suojeltu asemakaavalla.
Sissilinna toimii muun muassa Kajaanin kaupunginteatterin alueteatterin ja lastenteatterin kotinäyttämönä. Rakennus peruskorjattiin vuonna 2022. Siinä yhteydessä parannettiin tilojen teknisiä ratkaisuja ja terveellisyyttä.
Kummituskin mainittiin. Kuten monessa vanhassa rakennuksessa niin myös Sissilinnassa saattaa majailla kummitus.
Ympäristötunnekortit
Teatterintekijä ja ympäristökasvattaja Elsa Lankinen toimii ”Alueellinen esittävä taide ekologisena jälleenrakentajana” -hankkeen projektikoordinaattorina. Hän on suunnitellut Ympäristötunnekortit joiden avulla voi käsitellä ympäristötunteita eri ikäisten ryhmien kanssa. Mekin kokeilimme kortteja.
Niitä voi käyttää monella tavalla, tässä käyttämämme tapa. Summamutikassa tai sen mukaan mikä herätti tunteita, otettiin kortti. Valitsemansa kortin herättämistä tunteista kerrottiin kukin vuorollaan.
Ympäristötunnekortteja voi tilata Vaarakollektiivin nettikaupasta.Tuotto menee Vaaran ympäristökasvatustyöhön lasten ja nuorten parissa.
Rönttöset – kajaanilaisten herkku
Pääsimme kajaanilaisen makumaailman tuntumaan, sillä Sissilinnassa tarjolla oli suolaista ja makeaa paikallisesta Pekka Heikkisen leipomosta.
Rönttöset ovat kajaanilaisten ylpeys. Niitä lähti muutamia kohti Espootakin, sillä Heikkisen leipomo oli auki sunnuntaina. Siellä muuten kävi vilske. Näytti olevan suosittu sunnuntain aamukahvipaikka – no joo, joillekin päiväkahvipaikka sillä kello oli jo yhdentoista.
Seminaarin Taidekampus – yhteisöllinen kulttuurikeidas
Seminaarin Taidekampus avattiin kesäkuussa 2024. Se toimii esittävän taiteen keskuksena ja kaupunkilaisten olohuoneena. Tiloissa järjestetään tapahtumia, näyttelyitä, festivaaleja ja työpajoja.
Taidekampusta meille esittelivät Seminaarin taidekampus -hankeen projektikoordinaattori Reija Korkatti ja
Ärjän taidefestivaali ja höyrylaivateatterin tuottaja Veikko Leinonen.
Ensi vuonna Kajaanin kaupunki täyttää 375 vuotta. ”Taidekampus on Kajaanin kaupungin 375-juhlavuoden pääpanostus. Strateginen valinta”, Veikko kertoo.
Seminaarin Taidekampuksen kehityshanke on saanut rahoitusta vuodesta 2024 alkaen ja saa sitä vuoteen 2027 asti. Taidekampuksesta havitellaan tulevaisuuden kulttuurikeskusta, jossa on myös alan koulutusta.
”Kilpailu kaupunkien asukkaista Suomessa kiihtyy ja Kajaani hakee veto- ja pitovoimaisuutta tällä hankkeella”, Veikko kertoo.
”Tarkoitus saada nuoret pysymään Kajaanissa tai peräti muuttamaan tänne”, Reija lisää.
Pääsimme kurkkaamaan Kampuksen suurelle näyttämölle. Siellä oli sillä hetkellä harjoitukset. Aula-kahviossa maistelimme kahvion tuotteita.
Kiva lisä lapsille! Leikkimö, maksuton taide- ja leikkitila, joka on avoinna silloin kun talokin.
1950-luvun lomatunnelmiin Ärjänsaarella
Ärjän taidefestivaali järjestetään Oulujärven Ärjänsaarella. Se on ekologinen, retkeilevä ja luontoa ennallistava tapahtuma.
Ärjänsaaren festari vie 1950-luvun lomatunnelmiin. Festari on pienimuotoinen. Sinne odotetaan sadasta kahteensataan kävijää.
”Se on ikään kuin festivaali toisin päin, roskaton ja retkeilevä festari, jossa kävijä ottaa vastuuta, eikä ole vastuuton kuluttaja”, Veikko sanoo.
Oulujärven höyrylaivateatteri
Erityisen kiinnostava on Oulujärven höyrylaivateatteri. Enpä ole aiemmin kokenut teatteria hyörylaivan tuomana.
Teatteriesityksissä käytettän Oulujärven Laiva-Osakeyhtiön Kouta ja Kajaani I. höyrylaivoja. Näyttelijät ”lastataan” laivaan ja he astuvat ”näyttämölle” Oulunjärven satamissa. Laivan kulkiessa välimatkoilla on matkustajiille immersiivisiä esityksiä.
Runot Kajaanissa
Runoviikko 2026 on Kajaanin kulttuuritarjonnan pitkäikäinen helmi. Kulttuuripääkaupunkivuoden teemana on Rohkeasti reunalla. Samana vuonna Runoviikko täyttää 50 vuotta.
Runojunassa on esityksiä Helsinki–Kajaani–Oulu-välillä sekä väliasemilla kuten Paltamo ja Vaala.
Muuta kivaa Kajaanissa
Kajaanissa toteutetaan Routa Companyn ”Villit – Kajaani tanssin kaupunkina” -hanke, jossa tanssiteokset ilmestyvät yllättäviin paikkoihin ympäri vuoden.
Taidetta ei tervaa! -hanke /nuoret teatterintekijät tutkivat taidetta ekologisena jälleenrakentajana.
Kajaani on mukana myös Yhdenvertainen Oulu2026 -hankkeessa, jolla pyritään takaamaan taide-elämyksiin pääsy vähemmistöryhmille ja ei-kävijöille.
Erityisesti korostettiin sitä, että Kajaanissa museoihin vapaa pääsy. Ikävä kyllä emme päässeet tätä hyödyntämään, sillä olimme Kajaanissa sunnuntaina.
Kajaanin rauniolinna
Sunnuntaiaamuna ei ollut varsinaista lehdistöohjelmaa. Otin aamaisen jälkeen jalat alleni ja lähdin katsomaan Kajaania.
Enpä ole aiemmin nähnyt! Satoja vuosia vanhojen linnanraunioiden yllä ajelee autoja, kävelee ihmisiä.
Kajaanin rauniolinna Kajaaninjoen saarella on maailman pohjoisin kivilinna. Keskustassahan linna sijaitsee, vaikka saari kuulostaa etäiseltä.
Kajaanin linna on rakennettu vuosina 1604–1619 Ruotsin kuningas Kaarle IX:n käskystä valtakunnan itärajan turvaksi ja hallinnolliseksi keskukseksi. Se on toiminut myös vankilana ja varuskuntana Kuuluisin vanki, historioitsija Johannes Messenius istui linnassa 19 vuotta.
Suuren Pohjan sodan aikana vuonna 1716 venäläiset räjäyttivät linnan, ja sen kiviä käytettiin myöhemmin lähialueen rakennuksiin. Linnan jäänteet on suojeltu muinaismuistolailla.
Sinne vaan tepastelemaan, mutta kiipeillä ei saa. Henkilökuntaa tai muuta kuin nuo rauniot ei saarella ole. Paitsi opastauluja, joista voi tsekata linnan tarinaa.
Tämä Kajaania käsittelevä postaus liittyy toukokuiseen lehdistömatkaan. Aikaa ehti vierähtämään ennenkuin sain tämän Kajaanin osuuden postattua. Oli kaikkea mahdollista välissä, mutta toistaalta onhan vuoteen 2026 vielä aikaa.
Lehdistömatka elämysten pohjoiseen
Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 valmistautuva Oulu kutsui toimittajia tutustumaan etukäteen elämysten pohjoiseen.
Vierailun järjesti Oulun kulttuurisäätiö, Oulu Culture Foundation ja sen aikana kävimme Oulussa ja Kajaanissa.
Kun kerrotaan, että Oulu on vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki, moni ajattelee, että kyse on vain Oulun kaupungista. Mutta ei, kulttuuripääkaupunki käsittää laajan alueen. Oulun kumppanina on Euroopan kulttuuripääkaupunkikokonaisuudessa kaikkiaan 39 pohjoisen Suomen kuntaa.
Euroopan kulttuuripääkaupungin valmisteluja – postaukseni sisältävät useita eri juttuja. Alkuun pääset tästa linkistä Oulu matkalla Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026
Jatkojutut
Makuhermoja kutkuttavaa Oulussa
AaltoSiilo – Teollinen Aallon monumentti ja tulevaisuuden kulttuurikeidas Oulussa
Ja sitten tietenkin tämä Kajaanin osuus.
Rönttösiä tulee tuolla seudulla aina syötyä. Ei ihan omia suosikkeja, mutta silti. En taida olla koskaan yöpynyt, mutta usein kuitenkin viettänyt aikaa. Ärjänsaari on pari vuotta ollut mielessä, mutta ei vielä olla käyty.
Kiitos kommentista, Mikko! Kivahan sitä kaikkea maistella, mutta usein ne kumma kyllä maistuvat paremmilta paikan päällä, siellä mistä ovat kotoisin. Tunnelma ja muu vaikuttaa makuelämykseen.