Lisää mielenkiintoisia puurakennuksia Pohjois-Karjalassa

Edellisessä postauksessa vierailin Joensuussa ihmettelemässä puurakentamisen moninaisuutta. Kävin tähänastisen elämäni hienoimmassa puurakenteisessa toimistotalossa, hämmästelin Joensuun torin uutta hiilistä ilmettä ja tutustuin pystyhirsistä rakennettuun kirkkoon. Nyt matka jatkuu kohti Kontiolahtea, Lieksaa ja Nurmesta. Pielisen rannalla yövyimme.

Matkassa oli kolme ympäristötoimittajaa. Lehdistömatka liittyi Kontiolahden matkailuekosysteemin kansainvälistymishankkeeseen. Osa kustannuksista meni hankkeen piikkiin. Majoitusjärjestelyt tarjosi Pohjois-Karjalan Osuuskauppa.

Meteorite, Ufo ja Usva

Nyt siirryttiin uusiin sfääreihin, uudenlaisiin ideoihin. Meteorite, Ufo ja Usva! Nämä kolme puurakennusta sijaitsevat Kontiolahdella keskellä metsää.

Tiloja meille esitellyt Jonathan Hull työskentelee musiikkiteknologian parissa, jonka takia musiikkitapahtumat korostuivat rakennusten käyttötarkoituksessa. Ensimmäinen Kontiolahti Bluegrass Festival oli jo takana. Se järjestettiin 24. elokuuta lisää on luvassa. Suunnitelmissa on tehdä Bluegrass Festivalista vuotuinen tapahtuma. Siis kaiken muun Hullin sanoissa vilahtavan lisäksi.

Käymme ensin Meteoritessa, erikoisen muotoisessa puurakennuksessa, jonka pihamaata koristavat vanhoista autonrenkaista tehdyt värikkäät istuimet ja puulavoista tehdyt pöydät.

Pienen kävelymatkan päässä Meteoritesta sijaitsee mökkimäinen rakennus, Ufo. Sitä vuokrataan lyhytaikaisesti. Tämä kahden nukkumapaikan rakennus on tehty kolmea eri puulajia käyttäen.

Vieressä oleva Usva on aika lailla vaiheessa. Rakennuskoneet myllersivät pihamaata ja Usvan toinen kerros oli vielä kesken, mutta pääsimme lounastamaan sen hulppeaan alakertaan. Melkoiset oleskelutilat ja tekniikkaa sisältävään Usvaan voin hyvin kuvitella monenlaista toimintaa. Yläkertaan on tulossa yöpymistiloja.

Lisätietoa Field Studies Oy:n verkkosivuilta.

Kuvanveistäjä Eva Ryynäsen puutaidetta

Ensimmäisen päivän päätteeksi ehdimme käväistä Eva Ryynäsen puutaidetta katsomassa Paaterissa, vajaan kolmenkymmenen kilometrin päässä Lieksan keskustasta.

Eva ja Paavo Ryynäsen 1950-luvun kotitalo Sammaljoen rannalla sisälsi mielenkiintoisia puusta tehtyjä ratkaisuja ja taideteoksia.

Alun perin Paavo Ryynänen oli maanviljelijä, mutta ajat muuttuivat ja samoihin aikoihin Eva Ryynäsen teokset tulivat niin kysytyiksi, että he luopuivat maanviljelystä. Sen myötä vanha karjasuoja muuttui ateljeeksi. Sisällä ateljeessa on kaunis punahonkalattia ja tietenkin puutaideteoksia.

Eva Ryynänen teki teoksia aina yhdestä puusta. Puuta hankittiin eri puolilta Suomea, Venäjältä ja jopa Kanadasta. Maanviljelyn loputtua ja ateljeerakennuksen valmistuttua Paavo raakaveisti puita ateljeerakennukseen tätä tarkoitusta varten tehdyssä sivuhuoneessa. Eva jatkoi ja työsti siitä taideteoksen.

Pihapiirin erikoisuus on Paaterin puukirkko. Tämä Eva Ryynäsen suurikokoisin työ valmistui vuonna 1991. Katsojia kävi jo rakennusvaiheessa kymmeniätuhansia. Siitä syntyi päätös rakentaa Galleriakahvio, joka valmistui vuonna 1993 kirkon ylijäämämateriaaleista.

Eva ja Paavo Ryynänen on haudattu heille mieluisaan paikkaan pihamaalla. Eva on suunnitellut etukäteen hautamonumentin kotitalon ja ateljeen väliseen puutarhaan.

Paateri on testamentin kautta siirtynyt Lieksan kaupungille matkailukohteeksi.

Bomban uudessa kylpylähotellissa

Uusi päivä ja uudet puut.

Yövyimme uudistetussa Break Sokos Hotel Bombassa, johon on rakennettu lisää majoitustilaa.

Edellisiltana olin jo kokeillut hotellin suurta valaistua laituria. (Avauskuvassa) Se suorastaan vaati vetämään Helka Hynnisen laulamaa Pielisen kauneutta – valssia laajalla, tanssilattian näköisellä alueella. Aamu-uinnilla katselin nenä järven pinnassa näitä kahta aivan erityyppistä, yhteen saatettua rakennusta, joista toinen oli tummanpuhuva, toinen valkoisena hohtava. En oikein ymmärtänyt, mikä ideana oli, mutta aamiaisen jälkeen hotelliesittelyssä sain kuulla, että uudesta osasta haluttiin Pielisen maamerkkiä, siksi se hohti valkoisena kuin ruotsinlaiva.

Bomban karjalaistaloa, sitä perinteistä, kävimme tervehtimässä pikaisesti. Bomban karjalaiskylässä olevia majoitustiloja on kuulemma uudistettu viime vuosina.

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa omistaa Bomban hotellit ja karjalaiskylän. Samoin Kolin hotellit, jossa uudemmassa teimme pikapyörähdyksen.

Kolin huipulla oleva Break Sokos Hotel Koli on saanut seuraa. Alhaalla Koli-kylässä on uusi Break Sokos Hotel Koli Kylä, johon pääsee ajamaan suoraan. Rinnehissiä ei tarvita kuten huipulla olevaan Hotel Koliin.
Break Sokos Hotel Koli Kylän (huh, huh tulipa koli kolia 🙂 toivottavasti pysyit mukana) neljä kerrosta on nimetty vuodenaikojen mukaan. Alimpana kevät. Sitten kesä ja syksy, Ylin kerros talvi. Visuaalinen asu tietenkin näiden mukaan.

Puu-Nurmes on asemakaavaltaan suojeltu puutaloalue

Puu-Nurmeksen rakennuksista ja historiasta Nurmeksen kauppala -ensimmäiset vuosikymmenet – kirjan kirjoittanut Wilma Klippel esitteli meille puutaloaluetta.

Ylämäkeen ja alamäkeen mentiin, sillä aluetta halkova Kirkkokatu sijaitsee harjulla. Ylimmältä kohdalta näkyi vettä kummallakin puolella harjannetta. Tonttien välissä kulkevia palosolia pitkin pääsi kulkemaan tasolta toiselle. Koululaisten ja kyläläisten käyttämiä oikopolkuja kuulemma ovat.

Puu-Nurmes on asemakaavaltaan suojeltu kohde. Parhaiten rakennuksiin pääsee tutustumaan Vanhan Kauppalan avoimet ovet – tapahtumissa.

Tämän kesän Vanha Kauppiala -päivässä 10.8. kävi pari tuhatta vierasta.

”Vanhan Kauppalan avoimet ovet 2024 ovat tältä vuodelta ohi, mutta tapaamme seuraavan kerran lauantaina 9.8.2025!”, kerrotaan tapahtuman sivuille.

Myös Wilma Klipperin Nurmeksen kauppala – ensimmäiset vuosikymmenet -kirjassa kuvataan rakennusten vaiheita. Se on hyvä apu omatoimikävijälle.

Jos nälkä yllättää – niin kuin matkailijalle aina käy – juna-asemalla on kelpo arkiruokaa tarjoava Ravintola Kaneli.

Työväenkatu 20:ssa sijaitseva talo nimettiin ulkonäön vuoksi Kahvimyllyksi. Sen rakensi suutari Antti Korhonen raakkulankuista Kauppayhtiön työntekijöiden asunnoksi. Talon valmistuttua seinät rapattiin. 1940-luvulla alakerrassa sijaitsi yleinen sauna. Nykyään talo on yksityiskäytössä (Wilma Klippeliä mukaillen)