Päiväristeily Tallinnaan – poptaidetta ja simpukoita

Varasin itselleni päiväristeilyn Tallinnaan. Tarkoitukseni oli hieman ilotella, käydä viime kesänä avatussa poptaiteen museossa PoCossa ja syödä hyvin. Ja tietenkin tanssia laivalla. Tutkailin tätä varten Eckerö Linen viihdetarjonnan ja reissupäivä valikoitui sen mukaan. Ei mitään parihierontaa vaan bilebändi.

Esiintyvä bilebändi

Laivalla minulle (luullakseni) valkeni mikä ero on tanssiorkesterilla ja esiintyvällä bändillä. Risteilypäivänä Eckeröllä esiintyi Tuomas! bilebändi. Siinä missä tanssiorkesteri soittaa kappaleita järjestelmällisesti, kaksi kutakin lajia, niin esiintyvä bändi soittaa miten sattuu. Yhtäkkiä disko saattaakin muuttua nojailuksi.

Esiintyvää bändiä katsellaan intensiivisemmin samalla kun heilutaan tanssilattialla. Se taas tarkoittaa tanssin kannalta sitä, että kontaktia muihin tanssijoihin syntyy vähemmän, kun fokuksessa on bändi eikä muut tanssijat, mikä taas vähentää inspiroitumista toisten tanssista. Sitä niin kuin jammaillaan, hetkutellaan musiikin tahdissa katse bändiin päin. Näin siis tällä kertaa. En väitä olevani nykybiletyksen asiantuntija.

Lounaalle Rotermannin kortteliin – Ravintola Platz

Jätin laivan aamiaisbuffat väliin, sillä halusin kokeilla jotain minulle uutta ravintolaa Tallinnassa.

Rotermannin kortteli on kokenut mullistavan muodonmuutoksen vuosien saatossa. Kun aloin vierailla Tallinnassa Viron toisen itsenäistymisen jälkeen, kortteli näytti röttelöiseltä tehdasalueelta. Jossain vaiheessa pääkadun puolelta pääsi kampaamoon ja muutamaan myymälään. Nyt en meinannut löytää tietä edes entisaikojen maamerkille, Viru-hotellille, niin paljon korkeata rakennusta, aukiota ja uutta oli vastassa. Lisähaasteena vielä rakennustöiden vuoksi asetetut kulkuesteet kiertoreitteineen.

Olen aiemmin ruokaillut parissakin Rotermannin korttelin ravintolassa. Nyt kokeilin Platz-ravintolaa. Hyvä tunnelma, kivaa henkilökuntaa ja mikä parasta: aivan ihana kermainen simpukkapata. Yleensä valitsen simpukat valkoviinissä, sillä usein kermasimpukoissa kerman rasvainen maku tulee liian paljon esiin. Mutta kun valkoviinisimpukoita ei ollut tarjolla, otin kermasimpukat. Hyvä, ettei ollut tarjolla, sillä kermasimpukat veivät kielen mennessään. Epäilen kyllä, että kerman sekaan oli lorautettu valkoviiniä tai muuta hapokasta leikkaamaan rasvan makua.

Ruokajuoma piti vaihdattaa kertaalleen. En muista koska olen juonut bulgarialaista punaviiniä – Bulgariassa joskus aikonaan, mutta tuskin muualla – ja tilasin ensin sitä. Maistattelussa kävi kuitenkin ilmi, että liian vetistä simpukoiden kanssa. Vaihdoin chileläiseen Carmeniin, joka sitten maistuikin. Chilestä tulee monia hyviä viinejä. Harmi vaan, että kuljetusmatka on pitkä ja se ei oikein istu ajatusmalliini ”kaikki niin läheltä kuin mahdollista”.

Uusi poptaiteen museo lähellä satamaa – PoCo

Jo viime kesästä asti olen halunnut käydä katsomassa PoCo – poptaiteen museon antia. Museo sijaitsee pikkumatkan päässä Platz-ravintolasta, Rotermannin sydämessä.

Kolmeen kerrokseen oli levittäytynyt katutaidetta, digitaalisia teoksia, ikonisia ja kulutukseen pureutuvia teoksia, monenlaista katseltavaa. Kaiken kaikkiaan esillä oli 340 teosta.

Avauskuvassa (Kuvaaja: Toivo Pikkarainen) Mummo loikoilee sohvalla ja ihailee usalaisen Roy Liechtensteinin teoksia.