Taas mennään bussilla, tällä kertaa kokeilen Andesmarin bussiyhtiötä. Sitä suositteli isäntäperhe. Huomasin, että kannattaa varata hotelli, jossa on 24 h respa avoinna, koska bussit myöhästyvät milloin mistäkin syystä. Tällä kertaa syynä oli jokin kansainvälinen moottorikisa ja tietenkin tullit.
Barilochesta ajettaessa oli ensin Argentiinan tulli. Sen jälkeen ajettiin Andien toiselle puolelle halki valtavien metsäpaloalueiden. Sitten vuorossa oli Chilen tulli.
Tullissa kuluu aina aikaa. Chileen tullessa tarvitaan netissä täytetty maahantulolomake, covid-asiakirja ja passi. Ruokatavaroiden tuonnissa on rajoitteita.
Säästä Chilen maahantulotodistus
Huomioitavaa on se, että rajalla annetaan lappunen, kuittia muistuttava paperi, joka tulee säästää. Tällä kertaa täytyy muistaa se, sillä sitä tarvitaan Chilestä poistettaessa. Viimeksi se oli tallessa vain sattumalta.
Argentiinalainen mies, vieruskaverini tällä matkalla, kertoo omasta kokemuksestaan, kun tuo lippunen oli häneltä kadonnut. Hän muistutteli, että lennolle ei ehdi, jos täytyy lentokentällä selvittää asiaa viranomaisten kanssa. Pahimmassa tapauksessa joutuu käymään lähetystössä. Matka tyssää siihen.
Varoituksia satelee – varo varkaita
Jotenkin uhkaavaa tämä Chileen siirtyminen. Eilen lähtöhetkellä isäntäperheen Leo varoitti varkaista ja kertoi miten pitää huolta tavaroista. Sama juttu bussissa, argentiinalainen vieruskaverini antoi vielä numeronsa, jos tarvitsen apua missä tahansa asiassa. Lupasin pitää huolta tavaroistani. Eikä siinä kaikki, vessajonossa nainen, jonka kanssa puhuin niitä näitä toisteli samaa.
Bussi oli myöhässä tunnin pari.
Aamulla kun katselin uutisia, siellä kerrattiin koko ajan poliisin kuolemaa Santiagon Bellavistassa.
Olin jo kertaalleen Chilessä, paljon etelämmässä kylläkin, enkä kokenut turvattomuutta.
Vapaasti käännettynä kyltissä lukee, älä koskaan jaa mateasi toisten kanssa.
Minulle tarjosi jopa katua remontoiva tyyppi matea omasta mukistaan ja samalla pillillä.
Maisemat muuttuvat vehreiksi Andien toisella puolen. Tässä vielä Patagoniasta tuttua monia satoja kilometrejä jatkuvaa rusahtavaa tasankoa.
Onpa surullista, että Nahuel Huapin kansallispuistossa on ollut noinkin suuri tulipalo. Torres del Painessa oli myös alueita, joissa vuosia sitten oli ollut tulipalo, ja suuri määrä puita oli palanut. Varsin aavemaiselta näytti alue nyt.
Totta, surullista! Lisäksi minulle kerrottiin, että palot olivat ihmisten aiheuttamia. Harmittaa nähdä joka puolella lasia, jota on heitetty luontoon ja teiden varsille. Niistäkin lähtee palo liikkeelle.
Aivan huikea matka nousta andeille. Matkustin kerran bussilla Santiago de Chilestä Mendozaan Argentiinaan andien yli. Onneksi oli poutasää. Lensimme Mendozasta Buenos Airesiin. Työmatka. Jokin konferenssi ja näyttely Mendozassa.
Kiitos kommenteistasi, Ilkka! Tuota Mendozasta Santiagoon bussimatkaa minulle suositeltiin myös. Se oli loppumatkan suunnitelmassani, mutta ikävä kyllä aika loppui. Sitten joskus, ehkä.