Sunnuntaina pohjoistuuli riipoi yhä, kun lähdin laduille. Latujen lähtöpisteeseen palanneet, jo Kiilopäällä käyneet kuvailivat viimaista hiihtolenkkiään. Minä puolestani pääsin nanogripeilläni vain pienen matkan parfyymilatua (Laanilaan johtava kolmen ja puolen kilometrin latu). Suksenpohjat ottivat tiukan otteen kaikesta irtoavasta lumesta ja varastoivat sen menoa estäviksi paakuiksi suksieni pohjiin.

Tunturimaja suksisuojasta löysin kävelysauvat ja niillä lähdin Auroran lenkille ja vähän muuallekin.  Latukartasta näkee myös talvikävelyreitit. Auroran lenkille johtavalta polulta löytyi Luttojoen silta. Hieno paikka venytellä ja tutkiskella näkyisikö raakkuja, helmisimpukoita.

 

Kävely keskustan kaduilla paljasti sen, jota epäilinkin. Sesonki on ohi ja suuri osa ravintoloista on kiinni. Löysin kuitenkin yhden, lähes Tunturimajan nurkan takaa, Anne´s Gardenin ja pääsin kaivolle syömään.

Jotenkin viehättävää, kun yritin postata instaan, missä ravintolassa olen, niin silmiini ei osunut yhtään logoa, ei missään. Yleensähän niitä on kaikkialla servetistä vessanseinien opastetauluihin. Baaritiskin takana loisti kyllä Sol olutmainosvalo. Sisään tullessa olin niin innoissani, kun löysin avoinna olevan paikan, että en huomannut katsoa nimeä.

Kaivoinstallaatioon ruokatilaustani vastaanottamaan tullut tarjoilija ohitti sujuvasti lätinät ruoan ja viinin sinfonioista ja totesi ykskantaan, että meillä on vain tätä cabernet savignon viiniä, koska suljemme kohta  kesäksi.

Anne´s Garden on vielä auki keskiviikkoon asti. Tarjoilja muisteli, että Teerenpesä ja Rakka olisivat auki vappuun asti.

Lyhyeen tekstiin mahtuu monta ”löysin” ilmaisua 🙂 Aika paljon löytynyt tänään.