Hyvää ystävänpäivää! – mitä kaikkea ystävänpäivä onkaan sisältänyt

Nimipäiväonnittelut Voitto, Valentin ja Tino! Muille kaikille hyvää ystävänpäivää!

Ystävänpäivä ei ole varsinaisesti suomalainen juhla vaan se on muuntautunut oletettavasti Antiikin Rooman aikojen Juno-jumalan juhlasta ensin Valentinin juhlaan, käynyt sitten kaupallistumassa Amerikassa ja Suomeen saapuessa rakkaus on laajentunut käsittämään rakastavaisten lisäksi myös ystävänrakkauden.

Hyvä niin! En millään muotoa olisi halunnut kotikadulleni vuohennahkaan sonnustautuneita miehiä (en nuoria enkä vanhoja) hakkaamaan vuohennahkaremmeillä minua tai muitakaan hedelmällisiksi kuten wikipedia ystävänpäivän historiaa hahmottaa.

Kaupallisuus on kyllä tunkeutunut ystävänpäivään kuten muihinkin juhlapäiviin. Nykymenoa, sitä paitsi täytyyhän kauppiaittenkin elää.

Tanskan sukulaisten facebook-päivityksissä vitsaillaan ”olen matkoilla mutta suklaarasiat voi jättää oveen roikkumaan”. Varmaan yleisin ystävänpäivälahja, sydämenmuotoinen suklaarasia ei onneksi jää takanreunaa koristamaan eikä ole ympäristön kannalta lahjojen pahiksia. Pahvia siitä toki jää kierrätettäväksi ja kalorit tuppaavat parkkeeraamaan tanakasti vyötärölle.

Kaupallisuuden voi jättää sitä haluaville, mutta kaunis kuva ja hyvän ystävänpäiväntoivotus ei kuormita ympäristöä. Parhaimmillaan ja toivottavasti ne jäävät elämään vastaanottajan ajatuksissa.

Minun kuvani on ”Hänen joka teki minusta Mummon” -huoneen ikkunasta ihanan aurinkoisena päivänä. Jääkukkien seassa 1950-luvun lastensyömähoukutin, lintu, jonka liikehdintää seuratessa Mufan ruoka hävisi huomaamatta lautaselta.

Hyvää ystävänpäivää!
Mummo