Juttu Ympäristötoimittajien opintomatkasta jatkuu. Ensimmäinen osa Riian näkymistä.
Toisen päivän aloitimme vierailulla Suomen suurlähetystössä, jossa tapasimme Suomen Latvian suurlähettilään Anne Salorannan.
Suomen suurlähetystö sijaitsee Riian keskustassa rinta rinnan Ukrainan suurlähetystön kanssa. Lähikorttelissa on Venäjän suurlähetystö, jota vastapäätä olevan museon seinässä Putin pilakuvassa katselee kohti lähetystöä. Venäjän suurlähetystöön osoittavassa katuviitassa lukee Ukrainas Neatkarības iela (Ukrainan itsenäisyyden katu).
Latviassa Suomea arvostetaan
Suurlähetystön vastaanottotiloissa suurlähettiläs Anne Saloranta kertoi Latvian nykytilanteesta. Kävi ilmi, että Latviassa asuu vajaat kaksisataa suomalaista. Latviassa on noin 350 suomalaisyritystä. Liikkuessa kaupungilla tai ulosmenoteiden varsilla vilahtelikin siellä täällä tuttuja brändejä. Monet tekevät myös yritystoimintaa Suomesta käsin. Latviassa Suomea ja muita Pohjoismaita arvostetaan. Suomi toimii mallina monissa asioissa.
Latviassa opiskelee noin 600 suomalaista, pääasiassa lääketieteitä. Suomessa Valvira hyväksyy latvialaisen tutkinnon. Yliopisto-opiskelu maksaa noin kymppitonnin vuodessa. Opiskelu on koulumaista, luentopakkoineen kaikkineen. Latviassa onnekkaat hakijat pääsevät ns. budjettipaikoille. Ne ovat kausimaksuttomia ja siksi haluttuja. Budjettipaikalta voi pudota, mikä kannustaa opiskelemaan ahkerasti.
Toistamiseen samassa rakennuksessa
Suomi avasi ensimmäisten joukossa suurlähetystön Latviassa, kun maa itsenäistyi toistamiseen vuonna 1991. Aluksi lähetystö toimi väliaikaistiloissa.
Ennen neuvostoaikaa Suomen suurlähetystö toimi jo tässä vuosina 1873-74 rakennetussa suurlähetystörakennuksessa. Neuvostoaikana rakennus oli toimisto- ja asuinkäytössä. Suomi osti entisen lähetystörakennuksensa vuonna 1996 ja remontoi sen.
Nykyään Suomen suurlähetystön talossa hoidetaan hallintoa, asutaan ja vastaanotetaan vieraita. Itsenäisyyspäivän juhlissa on ollut parisen sataa vierasta, tosin kahdessa aallossa. Ylimmissä kerroksissa on asuintilat ja vierasresidenssi. Alakerrassa on sauna, kuinkas muuten.
Vastaanottotilojen seinillä näkyy monia nuorten naistaiteilijoiden töitä.
Avauskuvassa Anne Salorannan taustalla näkyvät Fasaanit ja raparperit -tapetit ovat suomalaisen Klaus Haapaniemen suunnittelemat. Tuoleilla on myös saman sarjan tyynyjä.
Riian vesivoimalaitos
Iltapäivästä pääsimme tutustumaan Riian vesivoimalaitokseen (Riga Hydroelectric Power Plant (Riga HES) lähellä Riikaa. Vesivoimaa pidetään usein puhtaana ja uusiutuvana energialähteenä, mutta on silläkin ympäristövaikutuksensa, kuten maisema- ja ekosysteemimuutokset. Esimerkiksi padon rakentaminen muuttaa joen luonnollista virtausta, mikä voi vaikuttaa kalakantoihin ja muihin vesieliöihin. Niistä ja laitoksen toiminnasta kuulimme paikan päällä kylmän toukokuisen tuulen vihmoessa.
Riga Hydroelectric Power Plant (Riga HES) on Latvenergon operoima vesivoimalaitos.
Tästä pääset Riga HES virtuaalikierrokselle
Tuulivoimaa mereltä – ELWIND offshore
Toinen vierailu olikin sitten jo sisätiloissa. Tutustuimme merituulipuistosuunnitelmiin Investment and Development Agency of Latvian ( LIAA) tiloissa.
ELWIND on Latvian ja Viron yhteinen offshore-tuulivoimaprojekti, jota Latviassa hallinnoi LIAA. Tavoitteena on vihreän energian lisääminen ja energiariippumattomuuden vahvistaminen. Meneillään on suunnittelu, tutkimukset ja lupa-asioiden eteenpäin vieminen. Ne hoitaa valtiot. Myöhemmin yksityiset toimijat hoitavat tuulivoimapuistojen rakentamisen. Vaikka offshore-tuulivoimalat sijaitsevat merellä yleensä kaukana asutuksesta siitä huolimatta niiden rakennussuunnitelmat ovat aiheuttaneet vastustuta. Lisää ELWIND-projektista.
MissionLatvian yhteydessä mainittiin myös vetykäyttöiset lentokoneet, Fokkerit. Kahden biljoonan euron Fokker Next Gen on mielenkiintoinen projekti, josta kuulisin mielelläni lisää. Kymmenen vuoden päästä pitäisi alkaa matkustajakoneiden tuotanto. Tavoitteena on lentää ilman hiilidioksiidipäästöjä – tehdä siis lentämisestä ympäristöystävällisempää.
Riian kulinaarinen helmi ja reppureissaajien pubi
Ehdimme illallisellekin. Sitä nautimme Tam labam būs augt -ravintolassa Riian keskustassa. Ravintolaa kutsutaan Riian kulnaariseksi helmeksi. Nimi kääntyy jotain sinnepäin kuin ”hyvän täytyy kasvaa” tai ”siitä kasvaa hyvää”. Ja hyväähän ruoka oli. Tässä jälkiruoka: pistaasileivos.
Paluumatkalla hotellille sattui kohdalle Aussie Backpackers Pub. Pakkohan sitä oli käydä kokemassa. Jos olisi väsy iskenyt yllättäen, sänky olisi ollut lähellä. Pubin yhteydessä toimii myös reppureissaajien hostelli. Jos oli sänkykin lähellä, niin olivat janojuomatkin. Yläkerrokset olivat täyteen sullottu porukkaa, mutta kellarista olutsammioiden kyljestä löytyi tilat meidän sakille.
Ulkomailla on suurlähtöissä tullut käytyä vain kerran, Ukrainassa. Se oli hauska kokemus, kävin siellä äänestämässä. Aika hurjia nuo opiskelumaksut, toivottavasti tosiaan suurin osa myös valmistuu. Valmistumisen jälkeen tuon saa toki maksettua sitten helposti takaisin, jos alkujaan on saanut rahoituksen jostain.
Kiitos kommentista, Mikko! Totta suuria ovat yliopiston vuosimaksut. Ne toki vaihtelevat opintojen mukaan. Tämä kymppitonni on lääkäriopintojen osalta.