Kun toimittajaporukkamme ohjattiin Tallinnan pohjoispuolella sijaitsevan rosoisen tehdasrakennuksen ovesta sisään, en ollut varma olinko tullut paratiisiin, taivaaseen vai minne. Blogini seuraajat tietävät, että Mummo on suuri kirjojen ystävä. Tai niin kuin nykykielellä asia ilmaistaisiin Mummo rakastaa kirjoja.
Ankru Saal – kirjoja, kahvittelua ja tapahtumapaikka Tallinnassa
Põhjalan tehtaan alueella noin seitsemän kilometrin päässä Tallinnan satamasta suuren hallimaisen tilan kaikki seinät oli vuorattu kirjahyllyillä. Mihin tahansa silmäni suuntasin näin kirjoja. Takaseinällä komeili italialaisen Frederico Ellade Peruzottin tilaan suunnittelema viidentuhannen käytöstä poistetun kirjan installaatio ”Women who run with the wolves”, jossa nainen juoksee tukka hulmuten susien kanssa.
Sisäänkäynnin lähistöllä pulputtivat kahvikoneet erityyppisiä kahveja. Vitriinissä luonnollisesti houkutti leivonnaiset.
Keskeisellä paikalla esiintymislava kieli muustakin kuin kahvittelusta ja kirjojen lukemisesta. Ilmiselvästi tilassa tapahtuu. Pystyin hyvin kuvittelemaan lavalle kirjailijan esittelemässä tuotantoaan, mutta tutustumiskierroksen edetessä sain kuulla, että oli lavalla ja salissa tapahtunut paljon muutakin, sillä tilaa vuokrataan erilaisiin tapahtumiin.
Tämä kirjanystävän paratiisi on Kirjakauppa Read. Se on yksi osa Ankru Saalia, johon kuuluu tämä valtavakokoelmainen kirjakauppa, kioskimainen kahvila ja sali, josta saa muodostumaan jopa 150 hengen tapahtumatilan. Kirjakauppaa meille esitellyt kirjakaupan emäntä Maaja Hallik paljastikin, että suurin osa liikevaihdosta tulee tapahtumien järjestämisestä.
Avauskuvassa Steveli Säde ”Nyt lähdetään katsomaan mitä muuta Põhjalan tehdas tarjoaa”
Kirjakauppa Readin kirjojen kehystämän salin pehmeät nojatuolit ja upottavat sohvat panivat miettimään jatkanko enää eteenpäin muun seurueen mukana. Päätin kuitenkin jatka, sillä tiedä häntä mitä muuta jatkossa olisi. Tallinna yllättää usein.
1970-luvulla Põhjalan tehtaassa työskenteli 700 ihmistä. Nykyään tiloihin on asettunut jos jonkinlaista pienyrittäjää. Siitä on muodostunut rouhean Tallinnan trendikäs käyntikohde.
Seuraavaksi kävimme kostuttamassa suitamme Tuletorn-pienpanimossa, jonka on perustanut brittitaustainen Chris Pilkington.
KÄT Studiossa saimme tutustua muodin maailmaan. Kätlin Kikkas, studion perustaja kertoi yrittäjätaipaleestaan.
Vielä ehdimme vilkaista korusuunnittelija Alo-Allar Altmets tuotantoa.
Tutustumismatkan järjesti Matkailutoimittajien Kilta yhdessä Visit Tallinnin ja Visit Estonian kanssa. Mukana oli kahdeksan mediaihmistä.
Põhjalan alue olisi tosiaan kiinnostava. Jostain syystä ei olla siellä käyty, mutta täytyy pitää muistissa, kun seuraavaksi Tallinnassa käydään.
Kiitos kommentista, Mikko! Põhjalan kumitehtaan alue on vasta muotoutumassa ja siksi monikaan ei tunnu tietävän siitä. En minäkään, vaikka monesti olen Tallinnassa ja laajalti muuallakin Virossa käynyt. Nyt siellä on vielä paljon tyhjää ja nähtäväksi jää mitä kaikkea siellä on tulevaisuudessa.