Espoon Järvenperässä Träskändan kartanon mailla järjestettiin tänään perinnepäivät. Tätä kirjoittaessa kuvailen jo mennyttä tapahtumaa, mutta kannattaa muistaa, että Träskändan puisto on mitä mainioin eväsretkikohde ihan milloin vain. Glimsinjoen luontopolkua olen jo kävellyt ja siitä postaillut moneen otteeseen.
HUOM! Tulevana viikonloppuna perjantaina 25.8 ja lauantaina 26.8. Espoo Artin tiloissa Auroratalon 2. kerroksessa on avoimet ovet. Silloin voi tavata useampiakin taiteen harrastajia, kurkistaa heidän työhuoneisiinsa ja jututtaa heitä. Ja mikäli innostut lisää, voit vaikka ostaa teoksen pop-up myymälästä noina päivinä. Muutakin on luvassa. Lue lisää Espoo Artin avoimet ovet – ohjelmasta.
Mutta nyt sitten tämän sunnuntain antiin – Träskändan perinnepäivät
Harvoin näkee juhlittavan 101-vuotiasta, vaikka jokainen vuosi yli sadan on hienoa. Tänään kuitenkin juhlittiin satayksivuotiasta kartanoa. Träskändan kartanolla on monia vaiheita, tämä viimeisin nyt julkisivuremontissa huolitellun ulkoasun saanut kartanorakennus on 1920- luvulta. Julkisivuremontti on valmis, sisätilat saavat vielä odottaa. Träskändan perinnepäivien juhlallisuudet pidettiinkin kartanon pihapiirissä ja Auroratalossa sekä sen ympäristössä. Muutamia kartanon rakennuksia kuten Piparkakkutalo ja kappeli oli avoinna yleisölle. Osa tapahtumista järjestettiin Lasten kulttuurikeskus Aurorassa.
Auroratalon ja Espoo Artin tiloja tutkailemassa
Espoo Artin Juha Kärkkäinen kierrätti halukkaita – joita muuten oli aikamoinen joukko – Auroratalossa. Kävimme talon läpi ateljeehuoneista kylmätiloihin. Kyseessä olevat kylmätilat eivät kuitenkaan olleet ruumishuoneen kylmiöitä, joita niitäkin kellarissa on löytynyt talon moninaisen käytön vuoksi.
Autovanhuksia Espoon automuseolta
Espoon automuseolta oli paikalle ajettu vuoden 1936 Ford-paloauto ja presidentin virka-autona toiminut Cadillac vm 1986. Cadillac oli niiiiiiiiiiiin pitkä, että oli vaikea saada kuvaan mahtumaan.
Träskändan perinnepäivillä oli touhua jos jonkinlaista
Lapsille oli monenlaista touhua hevosenkengän heitosta estekisaan.
Mummo päätyi kokeilemaan hiilipiirrosten tekemistä. Avauskuvassa esiintyvät mallit Raul, Iina ja Eeva patsastelivat uskomattoman pitkään, varttitunnin yhteen menoon hievahtamatta. Sitten seurasi pieni paussi, jona aikana liikunnasta huolen pitivät ampiaiset. Mistä niitä riittikin? Tai hyvä että riitti, sillä kaikenlaisia pörriäisiä tarvitaan. Mutta ei Mummon puseron sisällä.
Pienenpientä kaupankäyntiäkin Träskändan perinnepäivillä oli. Kahvio leivonnaisineen tottakai ja jäätelöä ja muuta herkkua. Kirjoja myi Espoon perinneseura.
Hunaja houkutti sen verran, että kilon hunajapurkki jatkoi kotiin Mummon repussa. Ei ihan Espoosta kotoisin olevaa hunajaa kuitenkaan, vaan Artjärveltä.
Posetiivari Markku Savijärvi
Vanha tuttavuus, posetiivari Markku Savijärvi viihdytti yleisöä Träskändan kartanon edessä. Markun olen tavannut milloin missäkin, alun alkaen Järvenpäässä sata vuotta sitten. No joo, ei hän niin vanha ole 🙂 muutama vuosi tuli liioiteltua.
Paljon oli kaikenlaista, mutta kaikkeen en ehtinyt.
Vaikka reilut sata vuotta onkin kunnoitettava ikä, niin yllättävän nuorelta ikä kuulostaa kartanoksi. Tuntuu, että ainakin suurin osa Suomen kartanoista on useita satoja vuosia vanhempia. Iästä viis, kartanot ovat aina kiinnostavia kohteita. Mukavalta kuulostivat myös perinnepäivät.
Kiitos Mikko! Tulipa epäselvästi kirjoitettua, mutta nyt päivitin tekstiä. Toki kartano tilana on paljon vanhempi mutta kartanon päärakennus on rakennettu viimeisimmän kerran 101 vuotta sitten. Sillä on vaiheensa ja toivottavasti sijansa tulevaisuudessa. Ahkerasti keskustellaan täällä Espoossa, mitä käyttöä rakennukselle saisi.