Tulipa sopivasti kutsu tilaisuuteen, jossa Perun gastronomiaa esiteltiin, sillä olen jo viikkoja pähkäillyt Etelä-Amerikan matkani kanssa. Pähkäily liittyy Patagoniaan: miten sinne lentää ja missä pysähtyä lepäämään. Ja tietenkin milloin kannattaisi matkustaa. Alkuvuosi on ajatuksissani. Lentoja tutkiessani huomasin, että Limaan oli aika edullisia lentovaihtoehtoja. Toki Limasta on vielä reippaasti matkaa Patagoniaan, mutta niin on muiltakin koneen vaihtoon sopivilta lentokentiltä.
Perun suurlähetystön järjestämässä tilaisuudessa pääsin maistamaan perulaista ruokaa ja piscoa. Pisco on vähän niin kuin kossu suomalaisille, kansallisjuoma. Ylpeästi sen historiasta kerrottiin ja näytettiin, miten syntyy Piscosour-drinksu. Eikä ainoastaan näytetty, vaan sitä tarjoiltiin kokkarikansalle pikkunapostelevien kera. Vähän makeaa juoma oli tällaiselle rutikuivan valkkarin siemailijalle.
Mukavaa kannaltani oli myös se, että tapasin perulaisen naisen, joka hetkessä järjesteli Etelä-Amerikan reittisuunnitelmani uudelleen. Hänen mielestään minun kannattaa aloittaa Patagoniasta, Tulimaasta ja kivuta pikkuhiljaa kohti pohjoista. Kipuaminen tarkoittaa tässä yhteydessä kulkemista busseilla, junilla, lentäen kohti pohjoista ja lentää sitten aikanaan kotiin jostain suurkaupungista. Kuulostaa loogiselta.
Peru olisi kiinnostava kohde. Juttelin siitä taannoin erään paljon Perussa aikaansa viettäneen ja asuneen kollegani kanssa. En vaan tiedä miten saisin lennot, aikani, budjetit ja muut ikävät yksityiskohdat stemmaamaan.
Turistien sieppaukset Perussa
Tässä yhteydessä pitäytyisin mielelläni vain nautinnoissa, mutta heti aamutuimaan oli pakko kuitenkin kuukeloida, mitä kuuluu marraskuun alkupuolella siepatuille turisteille. Ympäristönsä tuhoamisen vuoksi suivaantuneet Cuninico-alkuperäiskansalaiset sieppasivat satakunta Amazonin alueella retkellä ollutta turistia (Suomessa uutisoitiin aluksi 70 ja netissä liikkuu vaikka minkämoisia lukuja). Cuninicot halusivat huomiota, sillä alueen jokeen on valunut toistuvasti öljyä, eiväkä viranomaiset ole tehneet asialle mitään. Öljy saastuttaa heidän kalavesiään. Panttivankituristit vapautettiin reilun vuorokauden jälkeen ja ovat nyt matkanneet koteihinsa. Näin tilanteesta kerrotaan dw.com -sivustolla.
UM:n matkustajatiedotteesta saa lisätietoa Perun turvallisuusnäkökohdista.
Nyt kuitenkin sain kosketuksen Perun ruokakulttuuriin. Se, että matkustanko Perun kautta ja jäänkö sinne lepäilemään lentojen välillä, riippuu monista tekijöistä. Tässä kuvia illanvietosta.
Peru on todella hieno paikka, josta ollaan kyllä tykätty. Mielellään lähtisimme sinne jälleen. Oikeastaan koko Etelä-Amerikka on kauttaaltaan todella hienoa seutua. Patagonia muistelemme myös lämmöllä.
Käväisinkin jo katselemassa blogianne. Hienoja juttuja olette tehneet. Lueskelen lisää, innolla.