Olen lukenut useita Markku Saksan teoksia hakiessani taustatietoa Latinalaisesta Amerikasta ja Espanjasta. Vanhojahan lukemani kirjat ovat, vuosikymmeniä sitten julkaistuja, mutta antavat perspektiiviä historiallisiin tapahtumiin. Kirjat ovat olleet helppolukuisia, minulle mieleisellä tavalla jäsenneltyjä. Kuten tämä Don Quijoten maassa: reportaasi Espanjasta, jonka materiaali on vuosilta 1988–1991.
Jo alkusivuilla Mummo sanoi ”auts”, kohdassa jossa kerrotaan kirjallisuuden luomasta Espanja-kuvasta. Sosiologian professori, kirjailija Amando de Miguel kritisoi kaunokirjallisuuden kautta luotua kuvaa:
”Ulkomaalaisten kirjoittamat kirjat muistuttavat toisiaan ja niiden virheetkin ovat melkein aina samat. Monet kirjoittajat seurustelevat keskenään ja ovat toistensa tietolähteitä ja auktoriteetteja.” Tässä yhteydessä kyytiä saivat niin hemingwayt kuin irwingit.
Näinhän minäkin tiedostamattani imen Markku Saksan tekstistä vaikutteita, mutta jostakin sitä on aloitettava. Ja sitten on vaan katseltava ympärilleen itselleen vieraassa ympäristössä. Espanjassa se ainakin on kokemukseni mukaan helppoa, sillä espanjalaiset eivät linnoittaudu koteihinsa (kuin ehkä pohjoisessa pahimman viiman aikana ja silloinkin aina löytyy se kirkon vieressä oleva baari, ihan joka kyläpahasesta). Tästä Saksa on kirjoittanut kokonaisen kappaleen: Espanjalainen elää kadulla ja kahvilassa. ”Espanjalaiselle hyvä elämä merkitsee elämää kodin ulkopuolella”.
Taustatietoa Kataloniasta
Tällä kertaa taustatietoa tarvitsin Katalonian alueelta. Sille oli omistettu yksi oma luku: Barcelona. Luvussa kerrotaan kaupungin rakentamisesta ja sen kolmesta suuresta muutoksesta: Barcelonan maailmannäyttelyt 1888 ja 1929 sekä 1992 olympialaiset. Ne vaikuttivat suuresti kaupunkirakenteeseen. Luvussa kerrotaan myös Katalonian itsenäistymispyrkimyksistä, anarkismista, kirjarovioista ja Marokon sodasta johtuneesta Traagisesta viikosta.
Yhdeksän tapaa juoda kahvia
Saksa on koonnut Yhdeksän tapaa juoda kahvia – lukuun Espanjan kahvilakäytäntöjä. Hänen tekstiään noudatellen kokoan tähän listan. Lista on laajentunut sitten kirjan julkaisun. Kuten kaikkialla muuallakin, kahvihifistely on vallannut sijaa ja monissa hienoissa kahviloissa lista tuntuu loputtomalta.
Kahvi juodaan seisten baaritiskillä – edullisin vaihtoehto
Pieni sali, jossa pöytiä – voi valita kummassa juo, pöydässä vai tiskillä
Suuri kahvilasali – näitä löytyy suuremmista kaupungeista, pöytiintarjoilu
Café con leche – maitokahvi, jota juodaan yleensä aamulla. Kupissa on puolet kahvia, toinen puoli keitettyä maitoa.
Café cortado – tilkkanen maitoa, loput kahvia
Café solo – suomalaisittain katsottuna säälittävä tilkka vahvaa mustaa kahvia, doble jos haluat kaksi säälittävää tilkkaa.
Solo moka – edellistä vahvempi kahvi
Solo claro – vahva espressokahvi koneesta, johon voi itse lisätä kuumaa vettä sen verran kuin mielii
Sombra – maitokahvi korkeasta lasista, maitoa ¾
Nube – melkein maitoa, tilkka kahvia
Café helado – jääkahvi, nykyään joskus lisänä myös jäätelöä
Carajillo – kahvi konjakkitilkalla tai brändillä (voi olla myös anisliköörin tai muun viinan kanssa)
Vaikka kahvin iso ystävä olenkin, en olisi läheskään kaikkia osannut noista tunnistaa. Itseäni muuten saattaisivat kiinnostaa erityisesti jutut muutaman kymmenen vuoden takaa, joskaan Espanja ei ole suurin mielenkiinnon kohde tässä mielessä.
Kiitos kommentista, kahvisortteja on vaikka millä mitalla ja näyttää siltä, että eri alueilla nimetkin vaihtelevat. Viestittelin näistä kahviasioista espanjalaisen naapurini kanssa. Olen ajatellut päivittää tuota listaa, kunhan keksin miten.