Ensimmäinen kerta Mummon elämässä, kun vatvon jonkun alueen itsenäistymispyrkimyksiä puolipukeisena kadulla ja keskustelukumppanini yläilmoissa parvekkeella. Näin kuitenkin kävi Kataloniassa, Arenys de Marin kylässä lähellä Barcelonaa.
Arenys de Marin kaupunki – espanjalaisittain kylä – on sopivan kokoinen ja ihmiset siellä ovat ylen ystävällisiä. Herttaisen avuliaita. Ja avoimia, kuten kuvassa parvekkeellaan seisova Roger. Hänen kanssaan uimarannalta palatessani jäin juttelemaan: hän siellä yläilmoissa, minä kadulla.
Roger korjaili parvekkeeltaan roikkuvan Katalonian lipun asentoa ja intoutui selostamaan minulle poliittista kantaansa.
”Meillä Kataloniassa on oma kieli, kulttuuri ja historia, siksi meidän pitäisi olla itsenäisiä.”
Katalonian itsenäistymispyrkimyksistä ei viime aikoina ole juuri Suomen mediassa puhuttu. Nykytilanne Rogerin mukaan on, että 52 prossaa on itsenäistymisen kannalla. Loput 48 prosenttia sisältää ne, jotka eivät kannata, mutta myös ne, joille asia on yhdentekevä, kuten muualta Kataloniaan muuttaneet.
Arenys de Marissa on paljon muualta muuttaneita
Katalonian itsehallintoalue on yksi Espanjan 17 itsehallintoalueesta. Sen pääkaupunkiin, Barcelonaan ja lähikyliin muuttaa väkeä työn perässä. Eikä ainoastaan muualta Espanjasta, vaan myös esimerkiksi Afrikasta. Kuitenkin silmiini pisti Arenys de Marin katuja kävellessäni, että niitä lakaisi usein selvästi espanjalaisen oloinen ihminen, yleensä mies, jostain syystä. Roskakuskit, jotka minulle yhtenä iltana ylpeänä esittelivät työtään, olivat selvästi espanjalaisia. Toki tummempiakin näkyi. Ravintoloissa tarjoilijat vaikuttivat espanjalaisilta, mutta aika usein muualta tulleilta, sillä eivät useinkaan osanneet vastata paikkakuntaa koskeviin kysymyksiin. Kalasatamassa taas alusten miehistön ihonväreistä saattoi päätellä, että Afrikka on monella lähtömaa.
Espanjassa useita kieliä, mutta ei espanjaa
Roger intoutuu puhumaan politiikasta. Eilen Jordi Coll, jonka luona vierailimme, intoutui sen sijaan kertomaan kielistä. Mehän Suomessa käymme espanjan kursseilla ja kerromme puhuvamme espanjaa. Mutta Jordin mukaan ”Espanjan kieltä ei ole olemassakaan. Se mitä ulkomaalaiset sanovat espanjaksi on castellano. Francon aikaansaannoksia. Hän valitsi castellanon ja kielsi muut Espanjan kielet kuten katalaanin tai galegon ja baskien euskeran.”
Mutta kyllä minulta kysytään ”¿Habla usted español?” lähes aina. Aniharvaan joku kysyy, puhunko castellanoa. Ehkä sillä halutaan pehmentää ulkomaalaisten kielipolkuja.
Vierailulla taiteilija Jordi Collin luona
