Ruokahävikki on minulle hirvistys ja tulosiivouksen aikana pumppu oli lähellä pettää. Kamalaa katsella sitä määrää ruokaa, minkä jouduimme laittamaan roskikseen.
Enpä aavistanut silloin, kun tein apurahahakemusta Ympäristötoimittajat ry:lle, että pääsen jo täällä residenssissä aivan roskienkäsittelyn ytimeen. Olin suunnitellut reissua johonkin baariin tätä tutkimaan. Tavallinen hotellimatkailija, joka minäkin useimmiten olen, laittaa vähäiset roskansa hotellihuoneensa neliastiaroskikseen, josta ne sitten jatkavat matkaansa ilman sen kummempaa miettimistä.
Roskienkäsittelyn maailmanjärjestys
Täällä Arenys de Marin taiteilijaresidenssissä meillä on keittiön seinällä roskienkäsittelyn – jos ei nyt ihan maailmanjärjestys – niin jonkinlainen lukujärjestys. Keittiön pienen pöydän alla majailee tolkuton määrä erilaisia ämpäreitä, puhumattakaan siitä ”pesämunasta”, joka meitä odotti tänne tullessamme. Roskaa tulee aivan eri mitassa kuin normi hotellimatkoilla, kun viisi naista syö ja valmistaa ruokaa residenssissä. Toki nautimme myös ravintoloiden tarjonnasta, mutta ei sitä koko kuukautta jaksa ravintolaruokaa syödä.
En voi olla miettimättä, mitä jos kotonakin joutuisi pusseja kiikuttelemaan ulko-oven pieleen jonkun aikataulun mukaisesti. Yksi aikataulu lisää elämään. Mites sitten jos on reissussa? Nythän se toimii niin, että kotipihalla taksia odottaessaan pudottelee pussit syväsäiliöihin. Entä mitä jos, biopäivä olisi lähtöpäivästä seuraavana, jäisikö jäte kotiin haisemaan reissun ajaksi vai pitäisikö pyytää taksia kurvaamaan jonkun roskiksen kautta.
Täällä Arenys de Marissa katujen varrella näkyy kyllä lajitteluastioita. Varmaan uudemmilla asuntoalueilla jäteasiat on huomioitu toisella tavalla kuin näissä vanhoissa kaupunginosissa, joissa kadut ovat kapeita ja tilaa muutenkin niin vähän, ettei mihinkään mahdu jäteastioita saati syväsäiliöitä. Kuin ihmeen kaupalla roska-auto kuitenkin kurvailee täällä vaikka taksillakin oli tekemistä.
Aikataulun mukaan kadulle ovenpieleen
Eri jätelajeilla on omat keruupäivänsä ja ohje kuuluu, että kyseisen päivän pussit tulisi siirtää illallisen jälkeen ovenpieleen. Auto käy sitten keräämässä ne yön aikana. Ensimmäisen päivän ihmeen aihe oli, kun lukujärjestyksessä oli muovi ja bio. Mitään värieroa pusseissa ei ollut (vaikka olen kyllä kuullut, että eri lajeilla pitäisi olla eri väriset pussit). Meneekö ne samassa ja mitä sitten tapahtuu.
Tavoitin roska-auton, kun tulin syömästä iltakymmenen jälkeen. Roskia keräävät kaksi miestä matkasivat auton peräpuolen tangoista kiinni pidellen pitkin residenssiin johtavaa kujaa. He demonstroivat innostuneena miten pussit erotellaan. Toisessa kädessä bio ja toisessa muovi. Bioa sisältävä pussi on painavampi. Se heitettään kyytiin. Myöhemmin tulee muovia keräävä auto, joka ottaa loput pussit. Ja kyllä, turha tarjota sekajätettä tai muuta kun on muovipäivä, kokeilimme.
En itsekään pidä ruokahävikistä lainkaan, ja aika hyvin sitä pystynkin kotona välttämään. Reissussa kierrätys on hankalaa, kun usein tuntuu, että mitään järjestelmää ei ole olemassa. Silloinkin kun jotain sen suuntaista yritystä on, samaan laariin kaikki taitaa lopulta ainakin kolmansissa maissa kaatua…
Näinhän se on, monissa paikoin järjestelmät puuttuvat. Toivottavasti ratkaisuja tulee lisää.