Kuhmoon karhusafarille matkatessa pätkimme Espoosta alkaneen ajomatkan yöpymällä Kuopiossa. Toki ennen Kuopiota ehdimme pysähdellä siellä täällä. Esimerkiksi Juvalla, josta kyytiimme tuli kolmas. Linkistä näet hänen terveisensä Kuopiosta.
Juvalta kyytiin tuli tämä heppu.
Yöksi Mummolaan
Hitaan menon takia ilta koitti ennen kuin kurvasimme majoituspaikkaamme Mummolaan. Mummola on yksityisasunto, joka löytyi Booking.com -sivustolta.
Aika hauskaa! Mummolle sopii tietysti Mummola, mutta enpä tiennyt, että paluumatkalla päädyn Mukulaan. Siitä ja Savonlinnasta lisää seuraavassa postauksessa.
Mummolassa oli kaikki olennainen kunnossa. Ne olennaiset tarkoittavat minulle, että on oma huone, sänky ja suihkusta tulee reippaasti vettä tukanpesuun.
Nuo avainjutut ovat minulle aivan outoja, mutta näytti toimivan. Pieni parveke ilahdutti. Kun katselen kotona päivät päästään järveä, on virkistävää saada kaupunkinäkymä.
Mummola sijaitsee keskustassa, siis näin espoolaisen näkökulmasta. Pikkukaupungeissa on eri mittakaavat. Muistelen hämmästelleeni mittakaavoja aiemmin monissa paikoissa, joissa on kerrottu, että se mihin olen menossa ei ole keskustassa, ja matka on osoittautunut lyhyemmäksi kuin minulla on kotoa kauppaan.
Ruokaa Isä Camillossa
Vaikealta tuntui löytää Kuopiosta ravintolaa, jossa saisi ruokaa ja istuskella vielä iltakymmenen jälkeen. Useimmat ruokaravintolat menivät kiinni kello 22. Paitsi tietysti juottolat. Onneksi sattui tielle Isä Camillo.
Oiva ruokapaikka, jossa oli kiva istuskella terassilla.
Taidetta kokemaan – Kuopio korttelimuseo
Seuraavana aamuna suuntasimme Kuopion korttelimuseoon, joka oli käyntilistallamme. Korttelimuseossa kiinnosti erityisesti Romurinsessan näyttely. Oikeastaan se oli myös syy, jonka vuoksi pysähdyimme Kuopiossa.
Romurinsessa, Marjut Kauppinen on vuoden 2022 ITE-taiteilija, joka tekee taidetta kierrätysmateriaalista. Mikä voisikaan olla enemmän Mummon mieleen!
Vielä on aikaa käydä katsomassa. Romurinsessa ja Löpöpunkki – valtakunnassa kaikki hyvin -näyttely on avoinna 23.10.2022 asti.
Mutta kuten tavallista, kun nokkansa pistää johonkin, niin lisää mielenkiintoista löytyy. Niin kävi nytkin.
Siltä mieheltä ei luovuus lopu – Matti Mattsson, Kuopion korttelimuseo
Korttelimuseon yhdessä rakennuksessa pajaa piti koruseppä Matti Mattsson, kierrätyskorujen taitaja. Voi mitä tarinoita! Puheessa vilahtelevat maailman metropolit ja biennaalit, joissa hän on esitelmöinyt.
Jokaisella kierrätyskorulla tuntui olevan tarina. Heila viidenkymmenen vuoden takaa tuli palauttamaan sormukset. Hän halusi palauttaa sen ennen kuolemaansa, ettei perikunta vaan hävitä sitä.
Firenzen biennaaliin osallistumisesta kertova plakaatti löytyi uuden elämän saaneen italialaisen kahvipannun vieressä. Arvatenkin italialaiset olivat vaikuttuneita heille lähes pyhän esineen pääsemisestä suomalaisen Matti Mattssonin käsittelyyn. Hienohan siitä tuli, vai mitä?
Videolta löytyy tarina karhukorusta. Se istuu hyvin matkamme teemaan, sillä olemmehan matkalla kuvaamaan karhuja Kuhmon Lentiiraan. Matti Mattsonin karhukorutarinan voit katsella tästä.
Entäs sitten kellokengät!
Katse Matin jalkoihin. Kengänkärjistä löytyy kello. Silläkin on tarina, tietenkin. Matti sai tasavallan presidentin myöntävän kunniamerkin vuonna 2012. Ohjeissa tähdennettiin, että juhlatilaisuudesta ei saa myöhästyä. Mattihan varmisti asian istuttamalla kellon kenkiin. Siltä mieheltä ei luovuus lopu!
Kuopio on mukava kaupunki. Tykkään Saaristokaupungista todella paljon ja pidän sitä yhtenä Suomen hienoimmista asuinalueesta. Myös tuomiokirkko on kiva ja risteilyt Kallvedellä upeita. Matti Mattssonista minulle tulee mieleen uimari!
Matti Mattsson on myös uimari, mutta tämä jonka tapasin oli hieno taiteilija.