Haminassa kävimme Sevenonin taidelasipajassa tekemässä itsellemme lasivadit. Kyseessä ei ollut tällä kertaa lasin puhaltaminen, vaan lasivadit tehtiin sulattamalla.
Tärkeimmät työvälineet olivat pieni harja, häntärikkakihveli ja mosaiikkipihdit. Harja ja kihveli tarvittiin tuolin ja pöydän putsaamiseen. Lasia tuppaa lentelemään työn aikana milloin minnekin ja sirpaleet on hyvä poistaa ennen kuin istuu päälle. Mosaiikkipihdeillä pilkottiin lasi mieleisiksi palasiksi.
Pinsettejäkin tarvittiin. Niillä sai siirreltyä pikkuriikkiset lasinpalaset pohjalasilevylle. Tämä kolmen millin paksuinen pohjalasi päällystettiin eri kokoisilla lasinpalasilla ja -siruilla niin, että tekeleen paksuudeksi tuli kuusi milliä. Silloin se oli sulatusuunikelpoinen. Rakoja ei saanut jäädä, parin millin rakokin oli rajamailla. Pikkutarkkaa hommaa siis.
Yrittäjä Anne Takanen kertoi, että Sevenonissa työskentelee tällä hetkellä kolme henkilöä. Lasilevyt tulevat USA:sta. Ne on valmistettu kierrätetyistä lasipulloista. Ja se vasta on Mummon mieleen. Toki kierrätettäviä lasipulloja löytyy Suomestakin, mutta ymmärsin että taidelasin valmistaminen on erityisosaamista vaativaa ja siksi USA. Sevenonisssa lasiteoksia tehdessä syntyy lasijätettä, mutta mitään ei heitetä roskiin, vaan työväenopisto hakee ne ja käyttää omiin tarkoituksiinsa.
Sevenonin lasipajaan astuessa hyllyssä komeili lasilevyä jos jonkin väristä. Anne esitteli niiden ominaisuuksia lyhyesti. Dichroic-lasi, klassinen mosaiikki, loukas eli lovi, siinä oli uusia sanoja opeteltavaksi.
Hyllyssä olevista isoista lasilevyistä saimme valita mieleisiä värejä ja Anne leikkasi niistä kahden sentin levyisiä soiroja – uusi sana tämäkin, liuskalta se näytti. Opaalilasiksi hän kutsui lasia, josta ei näy läpi. Niin houkuttelevalta kuin se kuulostaakin valita samppanjaopaalilasia, harva sitä halusi. Se kuulemma muuttuu mummon housunväriseksi uunissa. Höh, sanoo Mummo.
Anne pitää kaikille avoimia lasipajoja lauantaisin kello 11 alkaen. Paja kestää illansuuhun, joskus jopa myöhempäänkin, jos työt ovat kesken. 30 egee /hlö + matskut eli 70-80 tavanomainen aloittelijan lasitaideteos.
Saa nähdä minkälainen taideteos Mummolle tulee postin mukana. Tekemämme lasilevyt päätyvät uuniin, jossa niille tehdään ensin täyssulatus ja sen jälkeen vielä muotoon sulatus. Tämän tuloksena niiden pitäisi olla vadinmuotoisia. Koska emme ole paikkakuntalaisia, Anne lupasi postittaa vadit meille.
Lasin tekemisestä ja lasipajoista Sevenonin sivuilta.
Lasitaidetta tekemään meidät kutsui Visit Kotka-Hamina.
