Eräopas Kirsi Kallio vastaanotti meidät Ulko-Tammion saarella. Saari on yksi osa Itäisen Suomenlahden kansallispuistoa. Sitä luonnehditaan myös sotahistorian harrastajien ja lintubongaajien mekaksi.
”Täällä voi kokea erämaan rauhaa. Vähemmän itikoita on kuin manterella, mutta punkkeja kyllä. Tosin kuivalla ilmalla punkkeja on vähemmän”, Kirsi kertoo. Kuivaa ja kuumaa saamme kokea tänään, kuten jo monena muunakin viime viikkojen päivänä.
Ulko-Tammiossa tutustumme jo paljastettuihin sotahistoriallisiin muistomerkkeihin ja korsuihin.
”Saari oli tärkeä erityisesti jatkosodan aikana, siksi sitä nimitetään jatkosodan linnakkeeksi ja se varustettiin pääosin välirauhan aikana”, Kirsi sanoo.
Korsut ovat pääasiassa varastokorsuja, asuinrakennukset ovat olleet erikseen. Korsuihin kurkkaan etäältä, aukosta. Niihin toki voi mennä sisällekin, mutta niissä saattaa olla ötököitä, lepakkojakin.
Yllättävää kyllä näinkin kaukana mantereesta olevasta Ulko-Tammiosta löytyy suoalueita. Ja lakkoja! Ne eivät kylläkään ole vielä kypsiä. Mahtavia kallioita, joista on riittänyt kiviainesta lohkottavaksi aikoinaan myös Pietarin rakennuksiin. Tähystystornista näkee pitkälle Suomenlahden maisemiin.
Kännyköiden räpläys alkaa kun saavumme sataviisitoista metriä pitkän varastotunnelin oven suulle. Kännykkää ei tarvita kommunikointia vaan taskulampun valoa varten. Valoa tarvitaan, jotta löytää tiensä läpi tunnelin. Varastotunnelia on mahdollisesti käytetty pommisuojanakin.
Ulko-Tammioon voi tulla päiväristeilylle. Telttailijoita varten on alue. Laavuissa voi myös yöpyä, mutta teltta kannattaa ottaa mukaan siltä varalta, että vähälukuiset makuusijat ovat täynnä.
Ulko-Tammioon pääsee MeriSetin vesibusseilla. Lähdöt Kotkan Sapokasta, ei kylläkään päivittäin. Ajankohdat kannattaa tarkistaa