Sain ilon tutustua uusiin elämyksiin Pyhtäällä viime maanantaina. Kun kutsu tuli, epäröin hetken, mutta onneksi vain hetken. Tarjolla olevat aktiviteetit eivät olleet sellaisia, joita olisin itse valinnut tai sellaisia, joihin kaveripiirini olisi minua houkutellut. Eivät siis kovin mummomaisia. Tarjolla oli vesilentokoneella lentämistä, sisäsurffausta ja tuuliputkea.
Suomenlahden ja Kymijoen maisemia vesilentokoneesta käsin
Oli aivan valtava elämys liihotella vesilentokoneella yläilmoissa ja ihastella alhaalla kimmeltävää Suomenlahtea ja Kymijokea. Ajatella, että nuorena pelkäsin lentämistä niin paljon, että suunnittelin meneväni lentopelkokurssille. Finnair järjesti sellaisia, joissa tutustuttiin lentämiseen lentokonesimulaattorissa.
Laitan muutaman videon, jotta pääset osalliseksi Suomenlahden ja Kymijoen maisemista. Jos itse haluat kokeilla pienlentokoneen kyytiä, niin kerää kolmen kimppa ja suuntaa Pyhtäälle. Yksinkin voi kokeilla, jos siltä tuntuu. Pari-kolmesataa koko poppoolta vartin lento, näin kertoi lentoja järjestävän Redstone Aero Oy:n toimitusjohtaja Esa Korjula, joka lennätti meitä Cessna vesilentokoneella.
Lentoon lähtö Pyhtään lentokentältä.
Vesilentokoneesta näkyy Kymijoki ja Suomenlahti.
Jääkauden jäljet näkyvät sirpaleisena saaristona.
Kohta laskeudutaan Pyhtään lentokentälle.
Aeronautica Arena on uusi tapahtuma- ja elämyskeskus Pyhtäällä
Pyhtään lentokentän lähettyvillä, muutaman minuutin ajomatkan päässä sijaitsee Aeronautica Arena. Se on uusi tapahtuma- ja elämyskeskus, jossa kokeilin lentoa omin ”siivin”. Jos tulet maanteitse, niin löydät Aeronautica Arenan uuden E18 -moottoritien liittymän lähettyviltä. Pääkaupunkiseutulaisia lähellä, noin tunnin automatkan päässä.
Omin ”siivin” lentoon lentotunnelissa
Lentotunnelissa tai toiselta nimeltään tuulitunnelissa leijutaan ilmassa ohjaajan avustuksella.
Alkuun pääsin Aeronautica Arenan tuulitunnelikouluttaja Heidi Lindewallin avulla. Ensikertalaisia lennätetään ohjaajan silmän korkeudelle asti. Käväistiin kyllä yhdessä hänen kanssaan silmäntasoa korkeamalla, mutta vieläkin olisi ollut korkeudessa varaa. Aeronautican tuulitunneli on noin yhdeksän metriä korkea.
Vaikka ilmassa ollaan vain muutamia minuutteja kerrallaan, hommaan menee helposti tunnin verran. Kypärän ja lentosuittiasun saa Aeronauticalta. Se sisältyy viitisenkymppiä maksavan elämyksen hintaan. Omat kengät voi olla, mutta sellaiset, jotka pysyvät kiinni parinsadan kilometrin tuntivauhdissa. Korut eivät pysy vauhdissa mukaan. Ne riisutaan ja jätetään pukuhuoneen lukittaviin kaappeihin.
Hieno kokemus. En olisi uskonut, että käsivarret herpaantuvat muutamien minuuttien ilmassa pysymisen vuoksi.
Pari minuuttia tuulitunnelissa ja lepo. Sitten uusiksi. En lähtisi suoraan ruokapöydästä lentelemään, niin kuin en lähtisi kuntosalillekaan (siis jos kävisin kuntosalilla).
Suomessa on tällä hetkellä kaksi tuulitunnelia. Helsingin Redissä ja Pyhtäällä tämä Aeronautican tuulitunneli. Molemmat ovat eri yrittäjien.
Sisäsurffausta Aeronautica Arenalla
Surffauksessa lentäminen ei liene tarkoitus, mutta kyllä sielläkin kuperkeikan saa tehtyä.
Surffausvideoista näkyy, miten Mummon kävi. Helppoa se ei ollut. Ensin lasketaan pärskeisiin mahallaan surffilaudan päällä, sitten polvillaan. Hornasin vettä reippaanlaisesti vesikuperkeikassa. Ensi kerralla kokeilen seisoalleen, ehkä.
Kiitos Aeronautica ja erinomaiset opastajat. Enpä ole aiemmin surffannut sen enempää ulkona kuin sisällä. Tuulitunnelissa lentelystä puhumattakaan.
Elämykset tarjosi Auronautica Arena.