Matkalukemiseksi ei sovellu mikä tahansa, toteaa Mia Kankimäki teoksessaan Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin.
Niin totta!
Kankimäki tekee huomion ollessaan reissun päällä. Samaan olen itsekin päätynyt, sillä olen aika huono keskittymään kirjaan vaikkapa lentokentällä. Ihmisten havainnointi vie mennessään.
Kankimäen kirjassa on monia listoja ja tämä matkalukemiseen liittyvä löytyi otsikon ”Asioita joita huomaa matkalla” alta.
”Matkalukemisen on oltava tilanteeseen sopivaa. Jos kaipaa suomenkielistä luettavaa, voi Japanissa lukea Rei Shimura -dekkareita, Haruki Murakamia tai Kenkön Joutilaan mietteitä. Suomen sota-aikaan sijoittuva, savon murteella kirjoitettu teos, vaikka kuinka loistava ja palkittu, on sen sijaan täysin sopimatonta ja sellaista on turha matkalaukkuun pakata.”
Lisäisin vielä sen, että jonkinlainen sisällöllinen keveys kuuluu matkakirjaan. Liian paljon henkilöitä tai nimiä ei myöskään ole hyvän matkakirjan ominaisuus. Matkakirjaherkkuihini kuuluu myös se että kirja johdattelee minut matkakohteen arkikulttuuriin ja auttaa minua ymmärtämään paikallisten elämäntapaa.
Mitä kirjan ulkoisiin ominaisuuksiin tulee, kevyt pokkari ennemmin kuin tiiliskivi. Riippukeinussa tai auringonpaisteessa korostuu himmeäpintaisten sivujen luettavuus. Paperi ei saa missään nimessä olla kiiltäväpintaista sillä se häikäisee ja panee silmät valumaan.
Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin -kirjan tyyppistä historian kuvausta voisin lukea enemmänkin. Kankimäki kietoo toisiinsa tuhat vuotta sitten eläneen naisen Sei Shōnagon ja nykynaisen tarinat. Kerrontatapa saa historian elämään. Tekstin myötä avautuu mahdollisuus vertailla aikakausien käänteitä. Erityisen ihastuttavaa matkailijan näkökulmasta oli Kankimäen japanilaisen kulttuurin kuvaukset.
Kankimäki kirjoittaa päiväkirjamaista matkakertomusta olostaan vuorotteluvapaalla Kiotossa ja muuallakin Japanissa. Kiotossa hän tutkii Shōnagon elämää. Hovinaisena toiminut Shōnagon kuvasi aikoinaan omaa elämäänsä listoina ja pikkumerkintöina. Tietoa hänestä löytyy kuitenkin vain vähän. Vain hajanaisia merkintöjä, joissa Shōnagon jakaa mielipiteet. Hän on milloin huora, milloin feministisien arvojen pioneeri.
Kankimäen Kioton oleskelu osuu vuoden 2011 maanjäristyksen ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden aikaan. Ydinlaskeuman pelossa hän joutuu viettämään aikaa Thaimaassa. Sen vuoksi kirjassa on pätkä Thaimaa-kuvausta. Tämä sivujuonne antoi kiinnostavaa lisätietoa siitä, miten paikalliset, turistit ja muut Kiotossa oleskelleet toimivat ydinvoimalaonnettomuuden aikana.