Ranska ja ranskalaiset ovat aina leijailleet horisonttini ulkopuolella. En osaa sanoa miksi. Ehkäpä yksi syy on se, etten osaa ranskaa. Aikoinaan luin sitä muutamia opintoviikkoja ja tavoite oli varsin vaatimaton: oppia ääntämään viinien nimet. Viimeksi hämmästelin ranskalaismiehen käytöstä eräällä camino-vaelluksella. Luostarin tyhjässä makuusalissa, jossa tilaa ja sänkyjä riitti, tämä lippaa varsin korkealla pitelevä mies majoittui alapuolellani olevaan sänkyyn ja huhuili sieltä ties mitä. Yllättävää kyllä, hän puhui varsin hyvin englantia. Illalliseen ehdittyämme sanaharkkamme sai nunnat luulemaan meitä aviopariksi.
Nyt olen kuitenkin päässyt hieman tutustumaan ranskalaisuuteen lukemalla Annastiina Heikkilän mainion kirjan Bibistä burkiniin: totuuksia ranskatar-myytin takaa.
Jos olisin lähdössä Ranskaan enkä vielä kirjaa lukenut, ottaisin tämän kirjan matkalukemiseksi. Kevyt pokkari, helppoa tekstiä ja paljon mielenkiintoista asiaa. Annastiinahan on toimittaja, jolla on vuosikausien kokemus Ranskasta. Hän tarkastelee suomalaisesta näkökulmasta ranskalaisten sukupuolirooleja, äitiyttä, työelämää, tyylikkyyttä, seksikkyyden piirteitä ja monenlaista muuta. Hän ravistelee myyttejä virkistävästi. Kirjaa lukee kuin romaania.
Jos ihmettelet mikä tuo burkini on, niin se on bikinin ja burkan, musliminaisten käyttämän kokovartalon hiuksista nilkkoihin peittävän uima-asun nimitys.
Ai mikäkö vai kukako on Bibi. No, sehän on Ranskan presidentti Emmanuel Macronin neljännesvuosisata vanhemman vaimon, Brigitte Auziéren lempinimi. Ikäasetelma on kuulemma kummajainen Ranskassa.
Kiitos kivasta kirja vinkistä !
Otan kirjan mukaan jollekin matkalle vaikkakaan se ei suuntautuisi Ranskaan 😉
Kiitos kommentista! Toivottavasti nautit Annastiinan kirjasta yhtä paljon kuin minä.