Suomesta tehdään viinaralleja Viroon. Ja kuka muistaa muinoiset rasvareissut Ruotsiin? Taisi olla enemmän pohjoisen juttuja.
Kaikenlaista kotiin Kolumbiasta
Ecuadorilaiset sen sijaan suuntaavat vaate-, ruoka- ja tekniikkaostoksille Kolumbiaan. Pääkaupungista Quitosta ajaa rajan yli neljässä tunnissa. Ope kertoi, että monet käyvät perheineen ostoksilla parin viikon välein. Hinnat Kolumbiassa ovat edullisempia, johtuen rahan arvon heilahteluista, ja laatu on parempi. Tämä tietenkin on ecuadorilaisten kauppojen myynneistä poissa. Se harmittaa erityisesti rajan lähellä olevan kaupungin Tulcánin kauppiaita.
Tuliaisostoksia varten olen käynyt muutamassa käsityöläiskaupassa. Kivan näköistä tavaraa, värikästä. Mutta kuten niin monesti ennenkin on käynyt, nämä riemunkirjavat varmaan näyttäisivät oudoilta Suomessa. Tavallisissa vaatekaupoissa myytäviä rättejä saa samalla rahalla Suomestakin.
Perulaisten bensa- ja kaasurallit
Toisinkin päin käydään kauppaa. Perusta tullaan bensa- ja kaasuostoksille Ecuadoriin. Bensa täällä maksaa kaksi dollaria gallonalta (taisi olla noin neljä litraa). Perussa sama gallona maksaa seitsemän dollaria. Vastaavasti säiliöllinen kaasua täällä maksaa 2,60 kun Perussa 14 dollaria.
Pitkä on tuo bensan matka. Öljy tuotetaan Ecuadorin koilisosassa ja viedään Teksasiin jatkojalostettavaksi. Ecuarorissa on vain yksi pienehkö öljynjalostamo. Bensaa tuodaan USA:sta.
Hallitus on suunnittelemassa puistoa raja-alueelle Ecuadorin eteläosaan Huaquillasiin. Näin voitaisiin perustella muurin rakentaminen. Muurilla tavoitellaan rajakaupan vähentämistä.
Tarvittiin toinen oppitunti ennen kuin ymmärsin. Eikö ole hyvä mikäli perulaiset käyvät ostoksilla Ecuadorissa, häh?
Muuten hyvä, mutta kun bensa ostetaan kahdeksan dollarin gallonahintaan USA:sta. Bensan hintaa pidetään täällä alhaalla valtion tukitoimin.