Ihanat maisemat alussa, varmaan tämän caminomme parhaat. Lopussa tienlaitaa.
Leipä toimitetaan tähän pussiin.
El Pontarron
Tätä paikkaa en jää ikävöimään.
Albergue – ei kaiketi ketään joka huolehtii paikasta, kamala, likainen.
Tyly täti baarissa antoi avaimen ja vessapaperia. Yhtä äksy sisko teki meille illalliseksi patongit. Tänään ei ollut ruokapäivä. Tosin kulutimme kylän ainoassa baarissa enenmmän kuin tähän mennessä lähes 50 euroa sämpylöihin ja juomiin.
Comedor – ruokasalin avain oli nipussa, sen huomasimme vasta aamulla. Siellä olisi voinut olla jonkun edellisen jäljiltä jotain purkkiruokaa.
Aamukahvia vailla vaelsimme seuraavat 14 kilometriä.