Pusujuhla alkoi heti Pariisin Orlyn kentällä. Vaihdoin siellä lentokonetta päästäkseni Biarritziin tai oikeastaan Bayonneen, jossa lentokenttä sijaitsee.
Suomalaisten reviiri, kosketusetäisyys, on eittämättä laajempi kuin ranskalaisilla. Vissi ero kuitenkin on Helsinki-Pariisi ja Pariisi-Biarrizt lentojen matkustamotohinoiden välillä. Yhteistä oli se, että kummassakin käytävät tukkeutuivat käsimatkatavaroitaan säilytystilaan sullovista matkustajista. Mutta Pariisista lähtevällä maan sisäisellä lennolla paikalliset vaihtoivat poskipusuja heti kun matkustajat päästettiin koneeseen. Ensin oikealle, sitten vasemmalle, näytti olevan pususuunta.
Perillä Biarritzissa minua käteltiin kuitenkin kuten muuallakin. Olin työmatkalla ja vastaanottajat eivät minulle entuudestaan tuttuja.
”Tutut postisuutelevat keskenään. Kollegat toisiaan. Myös miehet, jos ovat läheisiä. Mutta asiakkaita ei poskisuudella”, kertoi paikkakuntaa minulle esittelevä Virginie Miura.
Ranskan kokoisessa maassa kulttuurit tietenkin vaihtelevat. Vieras voi kokea mukavan yllätyksen, mikäli on aiemmin liikkunut vain hektisessä pääkaupungissa. Biarritz on pikkukaupunki ja meno näyttä rennommalta. Paikalliset ovat tavattoman kohteliaita. Puuttuva kielitaito korvataan vaikkapa sillä, että vierasta auttamaan hankitaan paikalle toinen ohikulkija, joka osaa englantia.
Vieri vieressä sijaitsevat Biarritz ja Bayonne ovat koko ajan kilpasilla, minua valistetaan paikan päällä. Bayonnelaiset kokevat että Biarritz vie voiton kansainvälisyydellään ja biarritziläiset taas, että Bayonne vie traditioillaan.
 |
| Biarritz kongressikeskus Le Bellevue maisemat eivät voi juuri parantua tästä |
Biarritzissä riittää historiallisia rakennuksia vierailijoiden iloksi. On palatseja, linnoja ja muita mahtavia rakennuksia. Art deco –tyylinen Bellevue –keskus komeilee rannalla ja kauppahallissa paikalliset herkut esitellään ylpeästi.
 |
| Mereneläviä tottakai. Huomaa miten kaunis asettelu kaloista saadaan aikaiseksi! |
Monet hehkuttavat Biarritzin valaistuja aaltoja, mutta ainakaan muutaman päivän oleskeluuni ei niitä osunut ellei sitten valaisulla tarkoiteta rantarakennuksista mereen heijastuvia valoja. Aaltojen loisketta on kuitenkin mukava kuunnella illan pimetessä Grande Plage –hiekkarannan viertä myötäilevällä kadulla, vaikkapa Bellevuen vieressä. Sieltä näkee myös hyvin rantakallioihin lyövät tyrskyt.
Aaltojen loiske lienee hurmannut myös monia venäläisiä emigrantteja, sillä heidän perujaan kaupungista löytyy myös ortodoksikirkko.
Raharikkaille tiedoksi. Kymmenellä miljoonalla saa hyvinkin merenläheisen huvilan, mutta korjattavaa riittää. Ja se maksaa, sillä monet huviloista on suojeltuja.
 |
| Villa Belza et Côte des Basques |
 |
| Rantakallioilla on omat nimensä, jotka vain todelliset paikkakuntalaiset tietävät. Neitsytkalliot ovat tunnetuimmat. |
Neekerikaupunginosa
La Negresse kiinnostaa jo nimensäkin vuoksi. Neekerikaupunginosa – meillä Suomessa varmaan pääsisi lakitupaan, jos nykypäivänä valitsisi tuon sanan käyttöönsä jossain virallisessa yhteydessä. Hieman häkeltyneitä olivat myös paikalliset kontaktini, kun kyselin Negresseä. En kylttiä päässyt pongaamaan. Olen kuullut, että kyltit olisi poistettu – jotkut sanovat että ne peitettiin, kun Afrikan valtaa tekevät osallistuivat kaupungissa järjestettyyn konferenssiin aikoinaan.
Hôtel du Palais
Jeanne kertoo, että Napoleon III rakastui tulisesti espanjalaista syntyperää olevaan kreivitär Eugénieen, mutta joutui odottamaan myönteistä vastausta kosintaansa vuosia. Eugenien suostumuksen ehtona oli talo Espanjassa. Napoleon myöntyi rakentamaan kesähuvilan niin lähelle rajaa kuin mahdollista. Paikka oli Biarritz.
 |
| Hotel du Palais kierreportaissa paksu matto vaimentaa askeleet |
Hotellin seiniä koristavat nimekkäitä vieraita esittävät taulut. Olen bongaavinani kolme Eugénieelle omistettua sviittiä.
Sisätiloista ei hahmota, mutta Jeanne kertoo että hotellirakennus on keisarinna Eugénien mukaan E-kirjaimen muotoinen. Pitäisi varmaan tilata kuumailmapalloreissu tai helikopteri.
Reilut sata vuotta sitten rakennus kärsi tulipalossa. Alun perin siinä oli kaksi kerrosta, mutta sittemmin se on saanut yhden kerroksen lisää.
Historiallisten rakennusten ylläpito on työlästä ja kallista. ”Tällä hetkellä 25 henkilöä kunnostaa hotellin huonekaluja ja sisustusta. Vuoden aikana saadaan valmiiksi 8-16 huonetta”, Jeanne arvelee.
Ruualla on suuri arvo kaikkialla Ranskassa, senhän tiedämme. Ja tuleehan se sieltä. ”Kokkimme valmistavat ruokaa ainoastaan tuoreista, paikallisista aineista”, Jeanne kertoo ylpeänä.
Jos remontoidaan rakennuksia, niin remontoidaan sitä elämääkin. Lounastamme Jeannen kanssa altaan viereisessä ravintolassa. Lounaan kuluessa ilmenee, että hän on laittanut elämänsä uusiksi kertaheitolla. Jättänyt Pariisin, työn, asunnon ja miesystävän ja muuttanut Biarritziin vuosi sitten.
Juomme lasilliset tai pari.
Kuusi ja puoli tonnia yöltä Napoleonin sviitissä. Neljällä sadalla saa tavan huoneen. Viinin ja ruuan rentouttama kehoni kaipaa vaatimattomaan Bellevue-hotelliini (tuntuu siltä, että kaikki ovat Bellevueta näillä main). Siellä yö maksaa kuudenkympin hujakoilla.
 |
| Hotel du Palais – salissa valmistaudutaan lounaaseen |
 |
| Hotel du Palais Edvard VII sviitti |
 |
| Kelpaa köllähtää Hotel du Palais Edvard VII sviitin sänkyyn |
Sofitel Biarritz Le Miramar
Täällä voi opiskella ranskalaista laihdutusruuan valmistamista. Kokoa sopiva ryhmä ja kerro mitä haluat. ”Jo seitsemän henkeä on ryhmä”, kertoo Delphine Lapeyre – event manager. Hänen tehtäviinsä kuuluu jakaa vieraat huoneisiin ja koska sviittejä ei riitä kaikille osallistujille, hän tarvitsee tiedon ketkä ovat vip. Kokki järjestää oheisohjelmaksi kokkauskursseja vaikkapa tuota laihdutusruokaa .
Yleisesti Biarritzista Delphine kertoo.
 |
| Tamariskipuiden alla kasvaa hortensioita. Molemmat tyypillisiä alueen kasveja. |
Herkuttelua
Herkkuihin jo viittasinkin. Biarritzissa niitä riittää. Meren läheisyys ja vuoriston pikkukylät pitävät suun muikeana. Puhumattakaan siitä kun kolme ruokakulttuuria kohtaa: ranskalainen, baski ja espanjalainen.
Biarritzin seuduilla ollaan ylpeitä suklaasta. Paikkakunnalla kerrotaan, että suklaa rantaantui Eurooppaan juuri Bayonnen kautta. Siellä myös suklaamuseo . Niin sanovat myös astorgalaiset Espanjassa, jossa myös suklaamuseo.
Chocolat chaud – syksyllä ja kylmään aikaan tämä kuuma suklaajuoma on must-kokeilu. Meille tutusta kaakaosta sen erottaa paksu olemus ja makeus, joka saa hampaat tippumaan suusta. Miremont kahvila mainitaan usein tässä yhteydessä.
Macaronit – baskien pusut, pieniä makeita pikkuleipiä nami nami. Biaritzissa on pisimmät perinteet macaronien valmistamisessa. Ne tulivat kuuluisaksi koska ne valmistetaan Luis XIV hovin reseptin mukaisesti.
 |
| Macaron pikkuleipäpyramidi – paikallinen herkku |
Hieman suolaisempaa
Pintxos: baskien sormiruokaa (tapas Espanjassa) kannattaa kokeilla iltapäivän tunteina varsinaista illallisaikaa odotellessa. Sisältävät näillä nurkilla lähes aina leipäpohjan.
Baskikakkua – Itxassoun kirsikkahilloa ja kermaa välissä- voi vetäistä vaikka heti aamusta. Samoin arni gasna juustoa kirsikkahillon kera.
Piperade – munista, tomaateista ja Espelette chilipippurista (ei mielestäni vahvaa) tehty tyypillinen baskien ruoka.
Kotiinviemisiksikin Bayonnen vähintään kuusi kuukautta kuivanutta kinkkua. Jambon de Bayonne
Muuta
Surffaus saapui Euroopassa ensimmäiseksi näille seuduilla. Biarritziin on syntynyt Surffi 1957 niminen ravintola sen myötä.