Ajoksen syväsatamassa, Kemissä kaikuu kielten kirjo kun jäänmurtaja Sampo varustautuu lähtöön. Monelle – varsinkin ulkomaalaisille – jääseikkailu on kerran elämässä kokemus. Sampo on kokoluokkansa ainoa turistikäytössä oleva jäänmurtaja maailmassa.
Jäänmurtajalla matkustaa mieluiten meren ollessa jäässä. Muutenkin voi, mutta aluksen pohjarakenne on pyöreä ja laiva keikkuu sulassa vedessä. Jää vakaa laivaa, silloin ei tarvitse pelätä pahoinvointia.
Sampo rakennettiin ensimmäistä kertaa 1892 mutta romutettiin 1960, jolloin nykyinen valmistui. Se palveli alkuperäisessä tarkoituksessa – jäänmurtajana – 80-luvulle asti.
”Silloin olivat vielä sähköttäjät ja HF-radiot käytössä. 90-luvulla tuli GPS ja sähköttäjien ammattikunta hävisi sitä myötä”, kertoo Raffaello Tesi, joka opastaa laivalla usealla eri kielellä.
Sampon komentosilta on alkuperäisessä muodossa. Miehistön hyttejä on purettu ja tilalle on tullut kahvio-ravintola – siis tiloja turisteille. Kerralla mahtuu 150 matkustajaa. On yleistä, että aluksella matkaa kymmenkunta eri kansallisuutta samalla kertaa. Vuonna 2008 koko risteilykauden aikana 11500 matkustajan joukosta löytyi kuutisenkymmentä eri kansalaisuutta.
”Kielitaitoisia oppaita on toistaiseksi saatu hyvin murtajalle. Toki oman haasteensa tuo toimintamme kausiluonteisuus”, toimistopäällikkö Maija-Liisa Helistö kertoo.
Kapteeni Petter Tähtinen päälliköi Sampoa neljättä talvea. Hänenkin työnsä on riippuvainen jäätilanteesta. Kesäisin hän tuuraa satamahinaajien vuosilomalaisia.
”Matkustajat kyselevät jääkarhuja ja joskus jäävuoria. Monelle on yllätys että voivat kävellä meren päällä”, Tähtinen kertoo.
Suomalaissilminkin maisema näyttää loputtomiin jatkuvalta tasaiselta lumihangelta. Turvallisuussyistä on oltava 20 cm jääkerros, jotta voi päästää matkustajat jäälle. Mitä enemmän on jäätä, sitä hitaammin ajetaan, joskus edetään polkupyöräilyä vastaavaa vauhtia.
Jotkut yhdistävät moottorikelkkailun Sampo-kokemukseen. Väylien vuoksi kelkkaillessa on aina oltava opas mukana. Myös suunnan hahmottaminen jäällä on vaikeaa kun ei ole kiintopisteitä.
Sampo ajaa Ajoksesta väylää myöten puolisen tuntia ja poimii sitten kelkkailijat kyytiin. Kiintojään murtamista voi seurata laivan kannelta, jonka jälkeen alus pysähtyy tunniksi. Tänä aikana voi kokeilla kelluntaa hyisessä vedessä tai kävellä jäällä.
Kemiläinen Noora Paldanius, 12 v kokeili kellumista. Häntä jännitti pääseekö kelluntapuvun sisään vettä. ”Jalkoja ei saanut pysymään alhaalla, ne tulivat väkisin pintaan”, Noora kertoo.
Paldaniuksen kuusihenkinen seurue nauttii merestä ja kansainvälisestä ilmapiiristä.
”Kiva kuulla ulkomaalaisten kommentteja”, isoisä Raimo Paldanius naurahtaa.
Kesällä Sampo toimii tilausravintolana. Paldaniukset käyvät joskus kahvia juomassa Sampolla. Perhejuhlia, synttäreitä ja häitäkin on järjestetty.
”Käymme myös Sammolla saunomassa 15–20 hengen herraporukalla”, Raimo Paldanius jatkaa.
” Risteily on hintava mutta sen väärti. Ruoka on hyvää ja palvelu pelaa”, puoliso Anneli vakuuttaa.
Siihen on helppo uskoa kun molemmat seurueen teini-ikäisetkin listaavat Sampon parhaiksi puoliksi kellumisen lisäksi ruuan. Lounaaksi tarjotaan paikallista perunarieskaa ja lohi- tai porokeittoa, mutta muutakin voi tilata.
 |
| Mummo kelluu |