Kotimajoitusta välittävä toimisto hehkuu punaisena.
Maksoin huoneen ja kysyin: ”Onko rouva kotona nyt eli voinko mennä suoraan asunnolle?”
”Oikeastaan hän on mies”, Dorota (virkailija) vastaa ”Hän on erittäin mukava”, Dorota vakuuttaa nähdessään ilmeeni. Tämä kuuluu ehdottomasti uusiin kokemuksiin, vieraan miehen luo yöksi.
”Loppuviikosta huone on varattu egyptiläiselle naiselle, joka tulee opiskelemaan yliopistolle puolaa” Dorota selventää.
Tunnen olevani rajoittuneempi kuin kanssasisareni, joka saattaa olla peräti muslimi.
Lampsin kilometrin toisensa jälkeen rinkka selässä, toisessa kädessä marikassi. Yksityisosoitetta joutuu aina etsimään. Ovikoodeja täytyy osata käyttää. Portit ovat aina lukossa. Jokus summeri on sisäpuolella, mutta yleensä seinästä löytyy nappula.
Andrej-herran asuntoon on neljä avainta: porttiin, alaoveen ja kaksi varsinaiseen asuntoon.
Mies on siisti ja suittu. Koti moitteettomassa kunnossa kaappeja myöten. Sen huomaan kun hän kaivaa minulle pyyhettä kaapista. Pyyhkeet on pinottu varmaan viivoitinta apuna käyttäen. Myöhemmin huomaan, että huoneeseeni unohtunut märkä pyyhe löytyy kylpyhuoneen kuivaustelineestä. Hassulta tuntuu jakaa kylpyhuonevuorot vieraan miehen kanssa.
Iltapäivällä kun tulen kaupungilta eteisessä on muodikkaat mokkasaapikkaat, korkoakin reilut kymmenen senttiä. Hetken päästä keittiöön suunnistaa nuori nainen, joka on kuin televisiosarjan täydellistä naisista tipahtanut. Olohuoneessa retkottaa mahtavan kokoinen matkalaukku. Nainen kertoo olevansa Krakovasta ja tulleensa viikonloppukurssille Varsovan yliopistolle. Ajatuksissani lajittelen sukulaistytöksi. Ikäepäsuhtaa on muuten vaikea selittää.
Aamulla isäntä on poissa. Varmaan yöpynyt kakkosasunnossaan.
”Ei, vaan hakemassa leipää”, selittää nuori nainen, joka vihdoin tulee ulos kylpyhuoneesta. Kuten olin edellisenä iltana arvellutkin, kylpyhuone oli varattuna tuntikausia, ennen kuin lopputulos oli valmis.
”Ei, vaan hakemassa leipää”, selittää nuori nainen, joka vihdoin tulee ulos kylpyhuoneesta. Kuten olin edellisenä iltana arvellutkin, kylpyhuone oli varattuna tuntikausia, ennen kuin lopputulos oli valmis.
Neito kertoi, että isäntä oli nukkunut keittokomeron lattialla. Mielenkiintoista tämä kotimajoittautuminen. Olin ehtinyt laskea sängyt ja ihmiset ja tullut siihen tulokseen, että yhdessä sängyistä täytyy nukkua kaksi. En ollut edes ajatellut keittiön lattiaa, kaikkea muuta mahdollista kyllä. Jossain yhteydessä selviää, että nuori nainen opiskelee lakia ja on Andrejn vakioyöpyjä.
Seuraavana iltapäivänä kenkiä oli lisää eteisessä. Aloin jo hätääntyä kun vanhempi – isännän ikäluokkaa – rouva ilmestyi olohuoneesta. Yhteisen kielen puuttuessa en saanut selville hänen rooliaan. Hän lähti kuitenkin illansuussa.
Sunnuntaiaamuna luulin, että joku on tullut hulluksi. Puolalainen musiikki soi ja kun pongaan äänilähteen, huomaan sen tulevan kylpyhuoneesta. Mies tulee sieltä kiiltäväksi suittuna ja paita silityslaskoksilla. Menossa selvästi jonnekin.
Opiskelija tulkkaa minulle, että Andrej on lähdössä tyttärensä luo ja jos haluan lähteä mukaan , niin pääsen tutustumaan muuhunkin perheeseen. Mies on ylpeä isoisä.